1 av 3
Fredrika Runebergin keittokirjassa oli Runebergin tortun resepti jo vuonna 1850. Jälkipolvelle maistuu yhä makea leivonnainen. Foto: Virpi Inkeri/SR
2 av 3
Testiryhmä maistaa Runebergin torttuja. Virpi Inkeri/SR
3 av 3
Elisa Stobin on itsekin Runebergin torttu -fani. Foto: Virpi Inkeri/SR
City Sisu

Runebergin torttuja on syöty yli 160 vuotta

Runebergin torttuja kysytään jo ennen joulua
6:29 min

Runebergin tortut kuuluvat kahvitarjottimelle pidempäänkin kuin vain yhden päivän. Leivosten elinkaari ei katkea kuin päiväperhosen vaan sesonki on pari, kolme kuukautta. Tukholmassakin kysyntä alkaa jo varhain.

Runebergin tortut ovat Suomessa niin kuin laskiaispullat täällä Ruotsissa. Runebergin torttujen myynti alkaa Suomessa hyvässä ajoin ennen joulua ja kestää ainakin pari, kolme kuukautta. Porvoossa, jossa ensimmäiset Runebergin tortut näkivät päivän valon yli 160 vuotta sitten, leivonnaisia myydään koko vuoden. Tukholmassakin tortut maistuvat yhä, ja jo ennen joulua tulee kyselyjä, kertoo tukholmalaisessa elintarvikeliikkeessä työskentelevä Elisa Stobin. Monet yrityksetkin ovat tilanneet torttuja ja laatikoihin pakataan keskimääräisestä 50 leivonnaista.

Viime viikolla saimme ensimmäiset tortut ja torstaina eräs asiakas osti kaksi torttua. Hän tuli takaisin heti seuraavana päivänä ja osti kuusi kappaletta, jotta voisi herkutella vaimonsa kanssa viikonloppuna, nauraa Elisa Stobin.

Runeberg oli perso makealle

Kertoman mukaan Fredrika Runebergin aviomies, Suomen kansallisrunoilijanakin tunnettu Johan Ludvig Runeberg oli perso makean perään ja sai kun saikin vaimonsa miltei tyhjästä nyhjäisemään lieriönmallisen tortun, jonka ainesosina on muun muassa manteli, karvasmanteli, vadelma- tai omenahillo. Kaiken kruunaa arrakkipunssi, ja kosteutusta täytyykin olla runsaasti, ettei tortusta tule kuiva.

Sokkomaistelua

Minäpä keitin oikein kunnon kahvit Runebergin päivän kunniaksi. Päätin yllättää perheeni, piilotin tortut, pyysin kahvipöytään ja sidoin silmät liinalla. Halusin kuulla, mitä spontaanisti kasaamani testiryhmä sanoo Runebergin tortuista. Ensin pyysin tunnustelemaan ja vasta sitten maistelemaan.

Hui, kuinka kosteaa!
Onpa makeaa!
Voisin syödä vaikka parikymmentä!

Kumpikaan sokkoryhmän jäsenistä ei olut aikaisemmin maistanut Runebergin torttuja, mutta leivonnaiset vilahtivat vauhdilla alas. Toinen tunnisti arrakkipunssin maun ruotsalaisesta herkusta, "Damsugaresta".

On tämä kutenikin paremman makuinen kuin "Damsugare".

Itse kyllä totesin, että kotiintuomiset taisivat sittenkin olla lasten versioita. Arrakkipunssi olikin pelkkää aromia.

Virpi Inkeri
virpi.inkeri@sverigesradio.se

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".