1 av 3
Mistä löytyisi nuoria vähemmistötyöhön, ihmetellään monilla maakäräjillä. Foto: Jessica Gow/TT
2 av 3
Ihmisoikeusstrategi Jesper Svensson Länsi-Götanmaan oikeuskomitean kansliasta. Foto: Teija Martinsson/Sveriges Radio Sisuradio
3 av 3
Länsi-Götanmaan maakäräjien ruotsinsuomalaisten neuvonpitoryhmän jäsen Tarmo Ahonen Göteborgista. Foto: Teija Martinsson/Sveriges Radio Sisuradio

Nuoria vaikea löytää neuvonpitoon

2:36 min

Ruotsin maakäräjillä (landsting) on lain mukaan velvollisuus neuvotella ruotsinsuomalaisten kanssa heitä koskevista asioista.

Neuvonpitoon osallistuvat ruotsinsuomalaiset ovat kuitenkin usein melko iäkkäitä järjestöihmisiä, eivätkä välttämättä edusta kovin kattavasti koko vähemmistöä.

- Olemme keskustelleet tästä, mutta emme ole toistaiseksi keksineet keinoa, miten löytäisimme nuorempia ruotsinsuomalaisia, Gävleborgin landstingetin koordinaattori Britt-Marie Ryd kertoo.

Gävleborgin lääniin kuuluu 10 kuntaa, joissa asuu yhteensä reilut 18 000 suomalaistaustaista henkilöä kolmessa polvessa. Gävleborgin neuvonpitoon osallistuvat ruotsinsuomalaiset edustajat löydettiin kuitenkin Gävlen suomalaisen kerhon kautta, Britt-Marie Ryd kertoo.

Iäkkäät ajavat eri asioita kuin nuoret

Sörmlannissa neuvonpitoon osallistuu Suomi-seuran edustaja Mauno Rahikainen.

-Meidän piirissämme Suomi-seuran jäsenistä 60 prosenttia on yli 64-vuotiaita. Se on valitettavaa, ja se heijastuu siihen, ketkä neuvonpitoon osallistuvat ja myös siihen, mitä asioita siellä otetaan esiin.

Myös Länsi-Götanmaalla ruotsinsuomalaisia edustavat neuvonpidossa pitkän linjan järjestöihmiset, kuten göteborgilainen Tarmo Ahonen. Hän on hyvin huolestunut aktiivisten nuorten puutteesta.

"Nuorille pitäisi järjestää koulutusta"

-Tämä on vakava ongelma, että puuttuu nuoria, joilla olisi tietoisuutta näihin kysymyksiin liittyen. Viranomaisten pitäisi järjestää koulutusta nuorille vähemmistökysymyksissä, Tarmo Ahonen pohtii.

Länsi-Götanmaan aluehallinnossa (region) vähemmistökysymyksiä hallinnoiva Jesper Svensson arvelee, että neuvonpitoryhmää laajennetaan lähaikoina, jotta siitä saataisiin kattavampi.

-Teemme jatkuvasti työtä, jotta löytäisimme nuoria ja saisimme selville heidän toiveitaan ja tarpeitaan. Olemme esimerkiksi tehneet kartoituksen toisen ja kolmannen polven ruotsinsuomalaisten parissa, Svensson kertoo.

Muutama prosentti on mukana järjestöissä

Juuri edustavuusongelman takia Itä-Götanmaan maakäräjät ovat jättäneet yhteydenpidon ruotsinsuomalaisiin järjestöihin vähemmälle, koordinaattori Christian Nordén kertoo.

-Olen laskenut, että Ruotsinsuomalaisten keskusliittoon kuuluu vain 4-6 prosenttia kaikista suomalaistaustaisista. Siksi koen, ettei järjestöjen kautta välttämättä löydy paras mahdollinen edustus neuvonpitoihin. 

Tiina Laitila Kälvemark
tiina.laitila@sverigesradio.se

Teija Martinsson
teija.martinsson@sverigesradio.se

Merja Laitinen
merja.laitinen@sverigesradio.se

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade ljud i menyn under Min lista