1 av 2
Gävleborgin maakäräjien lipuu liehuu. Foto: Magnus Hansson/Sverigesradio
2 av 2
Eeva Östberg Gävlen suomenkielen hallintoalueen koordinoija. Foto Pirjo Hamilton SR Sisuradio
Maakäräjien vähemmistötyö

Gävleborgin maakäräjillä on suomenkielinen hoitoneuvoja

Hoitoneuvoja on ilmeisen tarpeellinen
3:52 min

Gävleborgin maakäräjillä on runsaan vuoden ajan toiminut osa-aikainen suomenkielinen hoitoneuvoja - vårdvägledare. Hänen tehtävänään on auttaa suomenkielisiä yhteyksissä maakäräjien kanssa. Gävleborgin maakäräjät liitettiin automaattisesti suomen kielen hallintoalueeseen silloin kun Gävlen kunta pääsi siihen vuonna 2012. Maakäräjillä lähdettiin melkein alusta asti kokeilemaan hoito-opastusta suomeksi.

Hoitoneuvoja osa-ajalla

Kun Gävleborgin maakäräjien vaihde yhdistää suomenkielisen hoitoneuvojan numeroon voi siellä vastata suomenkielisen neuvojan puhelinvastaaja.

Aiemmin ruotsinkielisenä hoitoneuvojana toiminut Liisa Billkvist on jo virallisesti eläkkeellä ja pystyy tällä hetkellä tekemään suomenkielistä työtään vain neljänneksellä täydestä virasta siksi häntä ei aina voi tavoittaa. Hän kertoo, että soittajia on keskimäärin kolmisen kappaletta viikossa, mutta uskoo, että kysyntää olisi enemmänkin.

Maakäräjien neuvojasta hyötyä kunnille

Maakäräjät on yhteistyössä Gävlen kunnan kanssa äskettäin pitänyt tiedotuspäivän henkilökunnalle, joka on ilmoittanut osaavansa suomea ja tahtovansa sitä työssään käyttää.

Gävlen kunnan suomenkielen hallintoalueen koordinoija Eeva Östberg näkee, että suomenkielisestä hoitoneuvojasta maakäräjillä on paljon apua.

- Meille tulee usein kuntaan kysymyksiä, jotka oikeastaan kuuluvat maakäräjille, mä oon kiitollinen, siitä että täällä Gävleborgissa pystyy konkrrettisesti sitten ohjaamaan nää kysyjät jollekin ihmiselle, joka pystyy vastaamaan, Eeva Östberg toteaa.  

Neuvonpitoa RSKL:n piirin kautta

Gävleborgin läänissä Gävlen ohella suomenkielen hallintoalueeseen kuuluvat myös lähikunnat Sandviken ja Hofors. Läänin maakäräjillä suomenkielisestä toiminnasta vastaava Britt Marie Ryd, kertoo, että maakäräjilläkin koetetaan vähemmistölain vaatimalla tavalla kuulla minkälaisia toiveita läänin ruotsinsuomalaisilla on. Liikkeelle lähdettiin Gävlen Suomi-seurasta.

- Vi kontaktade ju den förening som finns i Gävle och fick då tips, sanoo Britt Marie Ryd.

Neuvonpito Gävleborgin läänin suomalaistaustaisen väestön kanssa maakäräjillä toimii tällä hetkellä pitkälti Ruotsinsuomalaisten keskusliiton, RSKL:n, Etelä-Norrlannin piirin kautta, joka edustaa kaikkia RSKL:n jäsenyhdistyksiä Gävleborgissa. Britt Marie Ryd myöntää, että nuoremmat ruotsinsuomalaiset jäävät neuvonpidosta syrjään koska heitä yhdistystoiminnassa mukana on tuskin nimeksikään. Gävleborgin maakäräjät ei ole löytänyt tapaa ratkaista tätä ongelmaa. Britt Marie Ryd tähdentää myös, että maakäräjien rooli suomen kielen hallintoaluetyössä on lainsäädännön mukaan vähäisempi kuin kuntien.

Tiina Laitila, Anna Tainio, Merja Laitinen/Sisuradio
tiina.laitila@sverigesradio.se anna.tainio@sverigesradio.se merja.laitinen@sverigesradio.se

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".