Itä-Götanmaan maakäräjien ambulanssi. Foto: Christina Turesson Sveriges Radio
Maakäräjien vähemmistötyö

Itä-Götanmaan maakäräjät ei täytä suomalaisväen toiveita

Maakäräjien vähemmistötyö ontuu vielä
7:45 min

Ruotsissa on nykyään 52 kuntaa, jotka kuuluvat suomen kielen hallintoalueeseen, näistä 20 Keski-Ruotsissa. Tiesitkö, että myös maakäräjillä eli landstingetilla on erityisiä velvollisuuksia suomen kielen suhteen? Jos alueella on suomen kielen hallintoaluekuntia saavat maakäräjät vuosittain neljännesmiljoonan kruunua suomen kielisten palvelujen kehittämiseen. 

Sisuradio on kysellyt maakäräjiltä, pitävätkö nämä yhteyttä alueensa ruotsinsuomalaisiin, ja millaisia asioita neuvonpidossa on otettu esiin.

Kysely osoittaa, että työskentely asian tiimoilta on aloitettu, mutta hyvin eri tavoin. Ruotsinsuomalaisten toiveet ja virkamiesten hyvä tahto eivät myöskään aina kohtaa, esimerkiksi Linköpingissä.

Eläkeläisyhdistys Sisuun ei ole otettu yhteyttä

Linköpingissä asuu lähes 7000 suomalaistaustaista asukasta kolmessa eri polvessa, mutta aivan helposti heitä ei kaupungista löydä... asuntoyhtiön kellarikerroksessa Åbylundissa on suomalaisten eläkeläisten yhdistyksen eli Sisun toimitilat. Pari-kolmekymmentä eläkeläistä tapaa siellä toisiaan maanantaisin.

Linköping kuuluu Itä-Götanmaan maakäräjien eli landstingetin piiriin. Landstinget on vuodesta 2012 kuulunut suomen kielen hallintoalueeseen, ja sillä on lain mukaan velvollisuus pitää yhteyttä läänin ruotsinsuomalaisiin... Onko Linköpingin ainoaan suomalaisyhdistykseen, eläkeläisten Sisu-yhdistykseen sitten otettu yhteyttä maakäräjiltä? Puheenjohtaja Alli Ylläsjärvi sanoo, että ei ole.

- Ei ole otettu, me ollaan otettu heihin yhteyttä suomenkielisestä sairaanhoitajasta, joka tulisi informoimaan meille ikääntyvien ihmisten sairauksista ja vanhenemisesta niin ei ollut antaa apua. 

Maakäräjät on ensijassa puhunut hallintoaluekuntien kanssa

Parin kilometrin päässä Sankt Larsgatanilla on Itä-Götanmaan maakäräjätalo, jossa työskentelee projektinvetäjänä Christian Nordén.

- Vi har inte specifikt pratat med dem i Linköping än, de är förvaltningskommunerna vi kontaktat.

Christian Nordénin mukaan maakäräjät on toistaiseksi keskittynyt kuulemaan Norrköpingin, Motalan ja Finspångin ruotsinsuomalaisten näkemyksiä, mutta myöhemmin toimintaa on tarkoitus laajentaa. Myös kysymykseen suomenkielisestä sairaanhoitajasta voitaisiin vastata nyt, kun vähemmistötyössä on päästy pidemmälle.

- Nu skulle vi kunna lösa det, Nordén sanoo.

Ei ole kuitenkaan helppoa tietää, keneen ottaa yhteyttä kun haluaa kontaktia ruotsinsuomalaisten kanssa, Christian Nordén sanoo. Järjestöt ja yhdistykset eivät välttämättä edusta kovin suurta osaa läänin suomalaistaustaisista.

Käännöksiä ja kulttuuria

Itä-Götanmaan landstinget saa hallitukselta 250 000 kruunua vuodessa vähemmistötyöhö. Mitä se on toistaiseksi tehnyt suomenkielisten hyväksi? Ensimmäiseksi laaditiin esite maakäräjien palveluista, kertoo viestintäjohtaja Ulrika Ohlson.

Myös kotisivuilla on tietoa suomeksi, ja neuvonpitoa on käyty Norrköpingin, Motalan ja Finspångin virkamiesten ja jossain määrin myös ruotsinsuomalaisten järjestöjen kanssa. Nyt maaliskuussa järjestetään Kari Tapion muistokonsertti Finspångissa osin maakäräjien saaman valtionavun turvin. Ensi vaiheessa maakäräjät myös osti suomenkielisiä lastenkirjoja sairaaloihin, mutta niiden menekki ei ollut kovin suurta, joten kirjat lahjoitettiin kirjastoille.

Sairaanhoito omalla kielellä tärkeämpi

Millaista palvelua ruotsinsuomalaiset landstingetiltaan sitten haluaisivat? Linköpingin suomalaisia eläkeläisiä kiinnostaa etenkin suomenkielinen sairaanhoito.

- Kyllähän se aina olisi paljon parempi jos saisi omalla kielellä vikansa valittaa,  sanoo Esko Lahtinen. 

Alli Ylläsjärvi ja Arja Röstlund ovat samoilla linjoilla.

Myös landstinget on ajatellut hoitohenkilökunnan kielitaidon kartoittamista, ja aloittanutkin jo työn, kertoo viestintäjohtaja Ulrika Ohlson.

Toistaiseksi kourallinen henkilöitä on ilmoittanut osaavansa suomea ja olevansa halukas työskentelemään suomenkielisten potilaiden kanssa.

Jatkossa palveluita on tarkoitus kehittää ennen kaikkea internetin välityksellä, projektinjohtaja Christian Nordén kertoo. Hän toivoo löytävänsä internetin kautta etenkin ne hieman nuoremmat suomalaistaustaiset, jotka asuvat läänissä.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".