Suomenruotsalaiset haluavat viralliseksi vähemmistöksi Ruotsissa

"Suomenruotsalaiset määritellään siirtolaisiksi"
1:45 min

Ruotsin suomenruotsalaiset haluaa omaksi kansalliseksi vähemmistökseen. Ruotsin suomenruotsalaisten liitto FRIS arvioi, että jopa joka kolmannella ruotsinsuomalaisella on suomenruotsalaistausta.

Valtiopäivien perustuslakivaliokunta käsittelee neljäs maaliskuuta aloitetta suomenruotsalaisten aseman selvittämiseksi.

FRIS:in puheenjohtaja Barbro Allardt Ljunggren on vakuuttunut vähemmistöaseman tarpeesta.

- Sitä haluamme ajaa ja sitä olemme ajaneet jo 15 vuotta, sanoo Ruotsin suomenruotsalaisten liiton FRIS:in puheenjohtaja Barbro Allardt Ljunggren, joka vertaa suomenruotsalaisia ruotsinsuomalaisiin.

Suomenruotsalaisaloite perustuslakivaliokuntaan

Keskustapuolueen valtiopäiväedustaja Kerstin Lundgren (C) on jättänyt valtiopäiville aloitteen suomenruotsalaisten aseman selvittämisestä ja perustuslakivaliokunta käsittelee aloitetta maaliskuun neljäntenä päivänä. Tässä aloitteessa nostetaan esiin Suomesta Ruotsiin muuttaneiden ero, mitä myös Barbro Allardt Ljunggren pitää ongelmallisena.

- Ruotsinsuomalaisilla on nykyisin kansallisen vähemmistön asema Ruotsissa, mutta suomenruotsalaiset määritellään siirtolaisiksi.

Jopa joka kolmas ruosu suomenruotsalainen

Ruotsin suomenruotsalaisten liitto FRIS arvioi, että 20-30% Suomesta Ruotsiin muuttaneista on suomenruotsalaistaustaisia.

FRIS on tietoinen siitä, että ruotsalaisten on vaikea ymmärtää suomenruotsalaisten kansallisen vähemmistön vaatimusta, koska suomenruotsalaiset puhuvat myös ruotsia, vaikkakin hiukan erilaista ruotsia, kuin ruotsalaiset. Suomenruotsalaiset eivät vaadi myöskään suomenruotsin saamista oppiaineeksi ruotsalaiseen kouluun.

- Ei, meillä ei ole vaatimuksia kielikonvention suhteen, mutta kun on kysymys suomenruotsalaisesta kulttuurista, niin kyllähän kieli jotenkin kuuluu kulttuuriin.

Suomenruotsista pitäisi kertoa koulussa

FRIS:in puheenjohtaja tähdentää kuitenkin sitä, että suomenruotsalaisten saamisella kansalliseksi vähemmistöksi, nostettaisiin myös esiin tietoisuutta toisenlaisesta ruotsinkielestä Ruotsissa.

- Suomenruotsista pitäisi kuitenkin kertoa koulussa, koska suomenruotsi on yksi osa ruotsin kielialuetta, sanoo FRIS:in puheenjohtaja Barbro Allardt Ljunggren.

Lisää aiheesta: Vähemmistöpolitiikka Ruotsissa

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".