Poliitikot maalaavat netissä kriisejä, kun tavalliset ihmiset ovat tyytyväisiä

4:22 min

Netissä puhutaan nyt maahanmuutosta, koulusta, sairaanhoidosta, ympäristöstä ja eläkkeistä. Mutta tavalliset ihmiset ja poliitikot puhuvat niistä eri tavalla, sanoo tutkija Jussi Karlgren.

Kieliteknologian professori Jussi Karlgrenin mukaan vaalit voittaa se puolue, joka onnistuu parhaiten huomioimaan tavallisia ihmisiä puhututtavat teemat.

– Näinhän se on, että se puolue voittaa vaalit, joka pystyy valitsemaan kysymyksen, joka kiinnostaa kansaa, ja selittää asian sillä tavalla, että näyttävät voivan tehdä jotain positiivista tälle asialle.

Näistä puhutaan: maahanmuutto, koulu, sairaanhoito, ympäristö, eläkkeet

Jussi Karlgrenin Gavagai-yritys analysoi jatkuvasti internetissä julkaistavaa tekstivirtaa. Karlgrenin mukaan ihmisiä on vaalikampanjoinnin aikana puhuttanut eniten koulu, sairaanhoito, ympäristö ja eläkkeet.

Myös integraatio- ja maahanmuuttokysymykset ovat pitkään puhututtaneet paljon, mutta niistä keskustellaan vain tietyillä internetin foorumeilla.

– Aihetta on käsitelty puolueiden kesken aika paljon, mutta sanotaanko, että enemmänkin, mitä sen kannatus useimpien kirjoituksissa näyttää olevan.

Tässä kerrottavat analyysitulokset koskevat tekstivirtaa, joka sisältää julkisesti internetissä julkaistun ruotsinkielisen kirjoittelun. Esimerkiksi Facebook-kirjoittelusta mukana ovat vain julkiseksi tehdyt päivitykset ja kommentit.

Koulu puhuttaa paljon - mutta ei suurena ongelmatapauksena

Lukuvuoden alkaessa ihmiset kirjoittavat internetissä paljon koulusta.

– Ihmiset ovat ylipäänsä aika tyytyväisiä kouluunsa. En näe minkäänlaista kriittisyyttä ja hermostuneisuutta koulun laadusta, kun lukee sitä, mitä kansa kirjoittaa koulusta.

– Puolueet käsittelevät koulua kriittisenä ongelmatapauksena, mutta kansa on suurissa määrin sitä mieltä, että koulu on kivaa, kouluruoka voisi olla parempaa, opettajat ovat joskus kärttyisiä, lapset eivät tee läksyjään ja siihen tyyliin.

– Mutta se, että koulu olisi ongelma, sitä me emme nää "leveämmissä teksteissä".

Koulu ei välttämättä toimi vaaliteemana

Jussi Karlgren ei pidä koulukysymystä välttämättä puolueille järkevänä vaalikysymyksenä, koska ihmiset eivät pidä sitä internetkirjoittelun perusteella samalla tavalla ongelmallisena kuin puolueet pitävät.

– Minusta tuntuu, että se, että takoo tätä koulukysymystä, ei välttämättä ole paras tapa löytää kansan kannatusta.

Tutkija Jussi Karlgrenin yrityksen analyyseissa niin sanottu tavallisten ihmisten internetkirjoittelu on sitä, jossa mainitaan esimerkiksi pelkästään sana koulu. Poliittiseksi kirjoitteluksi taas lasketaan tekstit, joissa mainitaan koulun lisäksi sana politiikka tai vaikkapa jokin tietty poliitikko.

Poliittisissa teksteissä maalataan sairaanhoidon kriisiä

Karlgrenin mukaan tavallisten ihmisten puhe internetissä eroaa isoissa kysymyksissä poliitikkojen puheesta. Esimerkiksi sairaanhoitokysymyksessä poliittiset tekstit maalailevat sairaanhoidon kriisiä.

– Puhutaan sairaanhoitokriisistä ja ongelmatapauksista, miten klinikoilla ei ole tarpeeksi resursseja tehdä töitään kunnolla.

– Mutta sitten kun katsotaan, mitä kansa kirjoittaa, siis sairaanhoidon käyttäjät ja asiakkaat, niin suurissa määrin he ovat tyytyväisiä.

– Joskus ihmisiä häiritsee, että pitää herätä aikaisin, kun on lääkäriaika, että on kiirettä ja sen tyylisiä asioita, mutta useimmiten ihmiset ovat sitä mieltä, että saavat sitä hoitoa, mitä tarvitsevat.

Ihmiset puhuvat ympäristöstä, puolueet eivät

– Kysymys, josta ei ole puhuttu paljon yhtään tämän vaalikampanjan, eli viimeisen vuoden aikana, on ympäristökysymys. Se on jäänyt kokonaan pois.

– Kansa puhuu siitä, mutta puolueet eivät, ihmettelee Karlgren.

– Meillä on yksi puolue, joka on mielestään vihreä, ympäristöpuolue, ja toinen puolue, jolla on vihreät logotyypit ja väittävät olevansa vihreitä. Mutta kumpikaan heistä ei puhu paljon yhtään.

– Ja muut puolueet eivät koske sitä pitkällä kepilläkään.

Puolueiden merkitys poliittisessa keskustelussa hiipuu

Internetin poliittisen keskustelun tekstivirtaa analysoituaan Jussi Karlgren on sitä mieltä, että puolueiden merkitys poliittisessa keskustelussa hiipuu.

– Kun ihmiset puhuvat poliittisesti relevanteista kysymyksistä, henkilökohtaisesti tai laajamittaisesti, he eivät kytke siihen aina puolueita.

– Jos joku keskustelee tuttaviensa kanssa netin kautta, sanotaan ympäristökysymyksistä tai koulusta, ja mitä voisi tälle asialle tehdä, niin ei se välttämättä kytkeydy puoluepolitiikkaan.

– Pikemminkin sitten mainitaan joku poliitikko, johon luottaa tai josta ei pidä. Että minusta tuntuu, että tämä menee henkilökohtaisemmaksi.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.