Tutkija lyttää Löfvenin puheet segregaatiosta

5:31 min

Vielä on epäselvää, millainen tänään pääministeriksi valitun Stefan Löfvenin (S) Ruotsi on ruotsinsuomalaisten näkökulmasta. Löfven on esimerkiksi todennut, ettei Ruotsissa pidä olla kouluja, jotka ovat rajoitettuja henkilöille, joilla on jokin tietty kieli tai tausta.

Sisuradion puoluejohtajahaastattelussa elokuussa Stefan Löfven (S) totesi ruotsinsuomalaisten koulujen tulevaisuudesta näin:

– Meillä ei pidä olla kouluja, jotka on rajoitettu henkilöille, joilla on joku tietty kieli tai tausta. Meillä pitää olla integroitu yhteiskunta ja silloin meidän on käytävä yhdessä koulua. Koulujen tulee tukea integraatiota eikä segregaatiota!

Näin Löfvenin linjauksia kommentoi monikielisyystutkija Tove Skutnabb-Kangas:

Fyysinen ja henkinen segregaatio ovat eri asioita

Skutnabb-Kankaan mukaan pitää tehdä ero fyysisen eli ruumiillisen segregaation ja henkisen segregaation välillä.

– Sellainen lapsi, joka ei ymmärrä kunnolla tai ollenkaan opetuskieltä, tai joka ei pysty tällä opetuskielellä, esimerkiksi ruotsin kielellä, saamaan yhtä hyvää koulutusta kuin mitä hän saisi, jos hän saisi suurimman osan ensimmäisistä kouluvuosistaan omalla kielellään, niin tällainen lapsi on henkisesti segregoitu, vaikka hän fyysisesti istuisi siellä enemmistökielisessä luokassa.

-- Omakieliset koulut pyrkivät integraatioon, sekä tulevaisuuden kannalta että jo silloin, kun lapsi on koulussa.

-- Koulu pyrkii siihen, että lapsella on mahdollisuus integroitua omien luokkatovereidensa kanssa sekä kielellisesti että niin, että hänellä on mahdollisuudet oppia ja ymmärtää, mitä opettaja sanoo, ja osallistua täysillä siihen opetukseen.

Skutnabb-Kankaan mukaan tämä johtaa myöhemmin siihen, että lapsi osaa 5.-7. luokan paikkeilla molemmat kielet erittäin hyvin, että hän on oppinut hyvin sen, mitä koulussa tulee oppia ja että hän pystyy koulun lopettaessaan integroitumaan yhteiskuntaan erinomaisesti.

Tutkija: fyysinen segregaatio estää henkisen segregaation

Skutnabb-Kankaan mielestä fyysistä segregaatiota tarvitaan, jotta voidaan välttää henkinen segregaatio.

– Eli eivät saa sellaista koulutusta, mihin heillä olisi edellytykset, eivät saa niin hyvää työtä, mihin pystyisivät, eivät opi kumpaakaan kieltä niin hyvin kuin mihin heillä olisi mahdollisuus.

– Tämä on sitä vanhaa assimilaatioajattelua, jota Löfven tässä edustaa, ja minä toivon hartaasti, että se johtuu siitä, että Löfven ei tiedä asioista tarpeeksi eikä siitä, että hän tosissaan haluaisi assimilaatiota.

Onko keskustelu segregaatiosta relevanttia?

Mikä ero on kansallisten vähemmistöjen lasten tilanteella verrattuna muiden kielivähemmistöjen tilanteeseen nähden? Onko keskustelu marginalisoinnista tai segregaatiosta relevantti juuri ruotsinsuomalaisten kohdalla?

– Ei erityisemmin ruotsinsuomalaisten kohdalla niin kauan kuin meillä on omakielisiä kouluja ja niitä on tarpeeksi.

– Ja ne, joilla on ruotsinsuomalaiset tai ruotsinsuomalaistaustaiset vanhemmat, niin heillehän tämä voi olla sellaista revitalisaatiokoulutusta myöskin, ja silloin puhutaan aivan eri asiasta kuin vähemmistökoulutuksesta.

Skutnabb-Kankaan mukaan suurimmat erot ruotsinsuomalaisten ja muiden kielivähemmistöjen välillä ovat siinä, että ensinnäkin ruotsinsuomalaisia on huomattavasti enemmän kuin mitään muuta vähemmistöä, ja toisekseen, että kansallisilla vähemmistöillä on tiettyjä lakisääteisiä oikeuksia, joita ei ole muilla vähemmistöillä.

– Mutta näitäkään oikeuksia ei toteuteta kunnolla. Euroopan neuvostohan on vuosi toisensa jälkeen arvostellut ja kritisoinut Ruotsia siitä, että Ruotsi ei toteuta edes sitä, mitä Ruotsi on luvannut, saati sitä, mitä Ruotsi olisi voinut luvata näissä konventioissa ja peruskirjoissa.

– Esimerkiksi Suomi ja Iso-Britannia ovat luvanneet huomattavasti enemmän kuin Ruotsi, varsinkin peruskoulun suhteen.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade ljud i menyn under Min lista