Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på https://kundo.se/org/sverigesradio/
Det brinner i en industrilokal. Giftig rök sprider sig österut mot Giraffens köpcentrum. Alla som befinner sig i området bör bege sig därifrån. Boende i området uppmanas att gå inomhus och stänga dörrar, fönster och ventilation. För mer information lyssna på Sveriges Radio P4 Kalmar.
(Publicerat igår kl 17.16)

Suomen kielen kurssisuunnitelmissa myös ruotsinsuomalaista kulttuuria

Julkaistu tisdag 28 oktober 2014 kl 16.30
Mitä on ruotsinsuomalainen kulttuuri?
(2:16 min)
1 av 3
Suomen opetukselle luodaan kurssisuunnitelmia. Kuvassa Eskilstunan Ruotsinsuomalaisen koulun oppilaita ja opettajia. Kuva/Foto: Merja Laitinen/Sveriges Radio Sisuradio
2 av 3
Suomen opettaja Anne Harbom Jäderlund. Kuva/Foto: Kaisa Vuonokari/Sveriges Radio Sisuradio
3 av 3
Suomen opettaja Aija Speville. Kuva/Foto: Kaisa Vuonokari/Sveriges Radio Sisuradio

Ruotsin suomen kielen opetukseen laaditaan parhaillaan ensimmäistä kertaa historiassa kurssisuunnitelmia. – Tämä on erittäin jännittävää, mietimme mm koko ajan mitä ruotsinsuomalainen kulttuuri on, sanoo kurssisuunnitelmia laativan ryhmän jäsen, suomen opettaja Anne Harbom Jäderlund Uppsalasta.   

– Nämä ovat siis opetussuunnitelman kurssisuunnitelmia, joissa nostetaan esille tärkeimmät asiat, jotka oppilaiden pitäisi oppia. Tässä on myös kulttuuri vahvasti mukana, kertoo Anne Harbom Jäderlund.

– Onko kyse suomalaisesta kulttuurista vai mistä?

– Ruotsinsuomalaisesta kulttuurista, myös vähän suomalaisesta kulttuurista ja yleensäkin elämästä täällä Ruotsissa.

Vasta-alkajille oma suunnitelma

Kurssisuunnitelmia tulee kaksi: Yksi vasta-alkajille ja toinen jo suomea osaaville.

Näin siksi, että kesästä 2015 lähtien vähemmistökielten opetus avautuu myös niille, joille ei ole perustietoja kielessä.

"Kielen ja kulttuurin status nousee"

Anne Harbom Jäderlund uskoo, että kurssisuunnitelmilla on sekä symbolista että käytännön merkitystä:  

– Kielen ja vähemmistöryhmän status nousee tällä tavalla. Tässä todella korostetaan, että olemme olleet tässä maassa 700 vuotta emmekä ole mitään uusia tulokkaita vaan todella vähemmistöryhmä.

– Entä opettajalle käytännön työssä. Miten se tulee vaikuttamaan?

– Se on varmasti helpompaa, koska sitten on todellakin vasta-alkajat erikseen ja ne jotka osaa jo kieltä erikseen, eli opetustilanne helpottuu.

– Lähdetkö siitä, että kuntiin luodaan omat ryhmät vasta-alkajille ja niille, jotka osaavat jo suomea?

– Pidän sitä itsestäänselvänä, mutta viime kädessä se on tietysti kuntien ratkaistavana.

Toivoo omia ryhmiä vasta-alkajille

Aija Speville toimii suomen opettajana Värmdössä ja tietyissä vapaakouluissa Tukholmassa. Hän toivoo, että uudet kurssisuunnitelmat johtaisivat yhtenäisimpiin opetusryhmiin mutta ei uskalla laskea sen varaan:

– Minulla on samassa ryhmässä esikoululaisista yhdeksäsluokkalaisiin ja niistä oppilaista, jotka osaavat suomea todella hyvin, niihin, jotka eivät osaa ollenkaan. Minusta olisi todella hyvä, jos vastaisuudessa laitettaisiin ne, jotka eivät osaa suomea lainkaan, omiin ryhmiin - ainakin aluksi.

– Onko toivoa, että niin kävisi?

– En usko, että niin käy, mutta toivon tietysti!

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".