1 av 2
Kerjäläisiä näkee yhä useammin pienempienkin kaupunkien kaduilla. FOTO: Marjaana Kytö. Sveriges Radio Sisuradio
2 av 2
Kun haluamme helpottaa omaa oloamme, etsimme selityksiä sille, miksi kerjäläisillä ei mielestämme olisi oikeutta kerjätä, sanoo psykologi Liria Ortiz. FOTO: Marjaana Kytö, Sveriges Radio Sisuradio

Kerjäläinen kyseenalaistaa hyvinvointimme

Kerjäläiset herättävät tunteemme
1:49 min

Kerjäläisten läsnäolo katukuvassa herättää poikkeuksetta tunteita, reaktioista puhumattakaan. Psykologi Liria Ortizin mukaan kerjäläiset sekä muistuttavat meitä omasta hyvinvoinnistamme että kyseenalaistavat elämäntapamme.

– Voimme kokea häpeää ja syyllisyyttä siitä, kuinka hyvin asiani ovat heihin verrattuna, ja mitä minä olen tehnyt ansaitakseni tämän kaiken. Lisäksi kerjäläiset herättävät epämukavia tunteita: miksi he istuvat tuossa ja kyseenalaistavat mukavan elämäni, toteaa psykologi Liria Ortiz.

Häpeän ja syyllisyyden jälkeen alamme usein puolustaa itseämme ja kääntää kysymyksen toisinpäin, kyseenalaistaa heidän oikeutensa kerjätä.

– Alamme ajatella, että heidän takanaan on varmasti joku liiga, he ovat oikeasti rikkaita kotimaassaan ja tulevat tänne vain käyttämään meitä hyväkseen. Etsimme selitystä, joka saa häpeämme ja syyllisyytemme heikentymään ja häviämään.

Kiinnostavaa Liria Ortizin mielestä on, kuinka paljon senhetkinen vointimme vaikuttaa siihen, kuinka reagoimme kerjäläisiin:

– Joko niin, että pahus, tuossa hän nyt vain istuu, vai voi hyvänen aika, voisinko tehdä jotakin hänen hyväkseen?

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".