Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på https://kundo.se/org/sverigesradio/
Ensamt barn
1 av 2
Foto: Ingvar Karmhed/TT
Leena Voutilainen.
2 av 2
Suomenkielisen BUP-tiimin vetäjä ja psykologi Leena Voutilainen. Foto: Sini Teng/SR

Kolme vuosikymmentä ruotsinsuomalaisten lasten tukena

"Kaikille on nykyään laitettava diagnoosi"
2:23 min

Tukholman läänissä asuvat suomenkieliset lapset ovat jo pitkään voineet saada psykiatrista apua omalla äidinkielellään. -Kun kyse on psykiatrisen avun tarpeesta, on monelle tärkeätä saada puhua tunnekieltään, sanoo Solnassa toimivan BUP-tiimin vetäjä Leena Voutilainen.

Solnassa toimivassa BUP:ssa eli lasten ja nuorten psykiatrisella vastaanotolla toimii suomenkielinen tiimi, joka palvelee ruotsinsuomalaisia lapsia koko Tukholman läänistä.

– Vaikka hallitseekin ruotsin kielen, on suomi silti monelle lapselle tunnekieli. Ja varsinkin silloin, kun on kyse psykiatrisen avun saamisesta, on monelle tärkeätä saada puhua suomea, kertoo Leena Voutilainen.

Diagnooseja on pakko laittaa

Leena Voutilainen on työskennellyt suomenkielisessä tiimissä reilut 20 vuotta. Erona entisaikoihin on, että nykyään ollaan parempia huomaamaan erilaiset häiriöt jo pienemmillä lapsilla, minkä vuoksi potilaatkin ovat entistä nuorempia. Toiminnan puolesta suurin muutos on diagnoosi-pakko. Kaikille on annettava diagnoosi, muuten ei vastaanotolle rahoja heru:

– Koko lastenpsykiatrinen hoito uudelleenorganistoitiin vuonna 2005, jolloin meistä tuli psykiatrisia. Me emme voi lopettaa yhtään potilaskertomusta ilman, että lapselle on laitettu diagnoosi. Diagnoosihan voi tosin olla "ei ole diagnoosia", mutta sekin täytyy laittaa. Diagnoosien avulla toimintaa sitten rahoitetaan, kertoo Leena Voutilainen.

Moni vanhempi ottaa itse yhteyttä

Suomenkielisellä lastenpsykiatrisella vastaanotolla työskentelee tällä hetkellä viisi henkilöä: kaksi psykologia, psykiatri, kuraattori ja sihteeri. Pienet ja nuoret potilaat löytävät vastaanotolle vanhempien ottaessa yhteyttä tai esimerkiksi koulun tai sosiaalitoimiston lähettämänä. Aika ensi tapaamiselle löytyy aina kuukauden sisällä. Leena Voutilainen kertoo, että avun tarpeet vaihtelevat:

– Se voi olla koulussa esiintyviä vaikeuksia keskittyä, vilkkautta sekä masentuneisuutta, mitä myös lapsetkin voivat kokea. Lisäksi neuropsykiatriset diagnoosit ovat tulleet muotiin ja löydetään paljon muunmuassa autistisia lapsia, joka on hyvä juttu, sillä silloin he myös saavat apua.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".