Hollantilaissyntyinen Rogier Blokland on aloittamassa uudessa työssään Uppsalan yliopistossa. Foto Pirjo Hamilton. SR Sisuradio
1 av 3
Hollantilaissyntyinen Rogier Blokland on aloittanut uudessa työssään Uppsalan yliopistossa. Foto Pirjo Hamilton. SR Sisuradio
Kirjojen aarreaitta Rogier Bloklandin työhuoneessa.Foto Pirjo Hamilton. SR Sisuradio
2 av 3
Kirjojen aarreaitta Rogier Bloklandin työhuoneessa.Foto Pirjo Hamilton. SR Sisuradio
Ensimmäinen suomenkielen kielioppi vuodelta 1773. Foto Pirjo Hamilton. SR Sisuradio
3 av 3
Suomenkielen kielioppi vuodelta 1773. Foto Pirjo Hamilton. SR Sisuradio

Kielitaituri Rogier Blokland uusi suomalais-ugrilaisten kielten professori

Uppsalan uusi professori Rogier Blokland
18 min

Professori Rogier Blokland hallitsee sekä pieniä vähemmistökieliä että suuria maailmankieliä. Hän on syntynyt Hollannissa, mutta monet muutot maasta toiseen ovat tehneet tutuksi kielien kirjon.

Muutot herättäneet ehkä kiinnostuksen kieliin

Rogier Blokland on vasta istuutunut professorin tuolilleen, ja eksyy vielä yliopiston sokkeloisissa käytävissä.

Ruotsin kieltä hän ei vielä hallitse, mutta mitä ilmeisimmin sekin kieli tarttuu nopeasti häneen. Rogier Bloklandin lapsuus ja nuoruus ovat nimittäin olleet muuttamista maasta toiseen ja eri kulttuurien ja kielten sekamelskaan.

Hän on syntynyt Hollannissa, mutta on varttunut mm. Marokossa, Espanjassa, Englannissa, Italiassa ja Itävallassa. Hän joutuu hetken miettimään itsekin, missä järjestyksessä muutot oikein tapahtuivat. Viimeiksi hän on asunut Berliinissä, ennen Ruotsiin muuttoaan.

Äidin kanssa hän kertoo puhuneensa keittiöhollantia, ja isäpuoli vastasi ranskaksi, koska ei osannut vielä riittävän hyvin hollantia.

Englantia hän pitää kuitenkin ensimmäisenä kielenään, joskin hän vaatimattomasti väittää, ettei osaa sitäkään niinkuin englantilaiset.

Ensikosketus suomen kieleen lomareissulla

– Olimme lomamatkalla veljeni kanssa Pohjoismaissa. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa ainakin kuvittelimme ymmärtävämme hieman kieltä, koska puhuimme hollantia. Sitten matkasimme myös Suomeen, ja siellä emme ymmärtäneet sanaakaan, ei sitten yhtään mitään, hän kertoo naureskellen.

Kemijärven rautatieasemalla junien kylteissä luki Helsinkiin ja Helsingistä. Mutta Roger veljineen ei ymmärtänyt, mihin suuntaan heidän piti lähteä.

– Junia kulki myös harvakseen, ja emme tienneet kuinka monta tuntia junaa piti odottaa. – Mutta pidimme Suomesta.

Biologia vaihtui suomalais-ugrilaiseen kielitieteeseen

1990-luvun alkupuolella Rogier Blokland opiskeli ensin biologiaa Hollannissa. Se ei kuitenkaan tuntunut oikealta valinnalta.

Suomen kieli tuntui haasteelliselta, ja valinta osui suomalais-ugrilaiseen kielitieteeseen Groningenin yliopistossa. Suomea hän on opiskellut Turun yliopistossa. Sattumien kautta Rogier Blokland hakeutui myös Tarton yliopistoon, missä hän on opiskellut viron kieltä, ja arvelee itse osaavansa viroa paremmin kuin suomea. Hän on tehnyt myös väitöskirjansa viron kielestä.

– En osaa oikein sanoa, miksi valitsin suomalais-ugrilaiset kielet. On asioita, joita ei voi selittää. Siinä kävi vain näin. Harkitsin kyllä aluksi myös arabiaa ja persiaa, mutta suomen kieli oli vaikea ja haastava.

Suomalais-ugrilaisten kielten perheessä pienimmät kielet hankalassa asemassa

Rogier Blokland on perehtynyt erityisesti Itämeren suomalaisiin kieliin, saamen kieleen ja permiläisiin kieliin – eli niihin suomalais-ugrilaisiin kieliin, jotka ovat lähes katoamassa. Parhaillaan hän tutkii komin kielen murteita, joita puhutaan Komin tasavallan ulkopuolella mm. Kuolan niemimaalla ja Siperiassa.

Hän sanoo, että juuri pienten suomalais-ugrilaisten kielten tutkiminen onkin tärkeää ennen kuin on liian myöhäistä.

Rogier Blokland haluaa nostaa esiin pienten saamen kielten tutkimusta

Blogland toteaa, että 90 prosenttia saamelaisista puhuu Ruotsissa pohjoissaamea ja Norjassa ja Uumajassa voi opiskella pohjoissaamen kielellä. Pienemmät saamen kielet ovat sen sijaan kuihtumassa ja jopa vaarassa kuolla sukupuuttoon.

– Haluaisinkin löytää rahoitusta näiden pienten saamen kielten tutkimukseen, ja että juuri näitä kieliä osaavat voisivat tutkia itse omaa kieltään.

– Useinhan saamelaiset sanovat, että he ovat ulkopuolisten tutkijoiden kohteita. Haluaisin myös tietää, mitä he itse haluaisivat tutkia, Rogier Blokland sanoo.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".