Vanhemmat lukevat satuja sekä suomeksi että ruotsiksi
Göteborgissa järjestettiin kielikahvila, jossa painotettiin lapsille satujen ääneen lukemista. Monissa perheissä näin tehdäänkin, myös kaksikielisissä perheissä.
Ninalla, toisen polven ruotsinsuomalaisella, on kaksi lasta, ja hän puhuu näille kotona suomea ja lukee satuja lähinnä suomeksi.
– Minä puhun lapsilleni suomea, mutta yhdeksänvuotias tyttäreni on alkanut vastamaan ruotsiksi. Luemme lapsillemme satuja ääneen. Minusta tämä on tärkeää, ja minulle itsellenikin on ollut työssäni hyötyä suomen kielen taidostani, Nina sanoo.
Martin Skoglund on itse ruotsalainen, hänellä on suomenkielinen vaimo. Martin on itsekin opetellut suomea. Perheessä on kolme lasta.
– Minä puhun lapsilleni ruotsia ja luen heille satuja ruotsiksi. Vaimoni puhuu heille suomea ja hän lukee suomeksi. Yhdessä ollessamme puhumme ruotsia. Kaksikielisyydestä on hyötyä. Lapsiemme sekä suomen kielen että ruotsin kielen taito on samalla tasolla kuin muiden samanikäisten, toteaa Martin Skoglund.
Ääneen lukeminen auttaa kaksikielisessä ympäristössä
Kielikahvilan vieraana oli kirjailija Riitta Tulusto. Hänen mielestään on erittäin tärkeää, että lapsille luetaan ääneen.
– Jotta lapsi oppisi lukijaksi, niin hänet on totuteltava ja johdateltava siihen. On hyvä, että se olisi perherutiini esimerkiksi illalla. Se tekee hyvää sekä vanhemmille että lapsille, se on sellainen rauhoittumisen hetki. Lapsille ääneen lukeminen auttaa kaksikielisissä ympäristössä asuvia lapsia ja nuoria, sanoo Riitta Tulusto.
