Foto: Janerik Henriksson / TT.
Foto: Janerik Henriksson / TT.
Katri Nisulan kolumni

Suomalainen lastensuojelu on pulassa

Kotiapua lapsiperheille voi olla tarjolla jo ensi vuonna
3:19 min

Kirjeenvaihtajamme Katri Nisula tarttuu tällä kertaa rankkaan aiheeseen, lapsensurmiin.

Täällä Suomessa herättiin viikonlopun jälkeen surullisissa tunnelmissa. Koko maa järkyttyi Kuopiossa lauantaina tapahtuneesta henkirikoksesta. Kerrostaloasunnosta löytyi kahden pikkulapsen ruumiit. Epäiltynä on lasten äiti.

Tapahtuma on jo toinen perhetragedia Kuopiossa lyhyen ajan sisällä. Aiemmin syksyllä nuori perheenäiti ajoi päin linja-autoa kyydissään kolme lasta. Kaikki neljä menehtyivät.

Viimeksi vastaava perhesurmien kasautuma nähtiin täällä Suomessa pari vuotta sitten. Onko kyse sattumasta, matkimisesta vai vakavista puutteista suomalaisessa lastensuojelukulttuurissa? Kaikille kolmelle näkökohdalle löytyy vahvoja perusteita.

Tunnettua on, että esimerkiksi itsemurhat kasaantuvat helposti. Monissa kouluissa on havaittu, että kun yksi nuori tekee itsemurhan, pian usea muu yrittää samaa. Oppimisesta ja matkimisesta on puhuttu myös kouluammuskelujen yhteydessä. Miksei siis perhesurmissakin voisi olla ainakin osin kyse samasta. Tällä en millään muotoa halua vähätellä perheiden hätää; hätä on varmasti oikea, mutta ratkaisumalli saattaa olla opittu.

Lastensurmien synkkä historia

Helsingin Sanomat siteerasi pääkirjoituksessaan tiistaina oikeuspsykologisten tutkijoiden tekemää historiallista selvitystä. Sen mukaan vielä 50-luvulla Suomessa surmattiin liki 15 lasta 100 tuhatta kohden. Nyt luku on 0,8 eli lapsen todennäköisyys joutua surmatuksi on tänä päivänä 18 kertaa pienempi kuin 60 vuotta sitten. Luvut ovat nlkyään niin pieniä, että kahden tragedian osumisessa samalle paikkakunnalle lyhyen ajan sisällä voi hyvin todennäköisesti olla kyse sattumasta.

Lehti selitti hyvää kehitystä muun muassa tiedon lisääntymisellä, epätoivottujen raskauksien määrän jyrkällä vähenemisellä, yksinhuoltajaäiteihin kohdistuneen sosiaalisen leimaamisen lieventymisellä sekä ahtaalla olevien perheiden taloudellisten ja sosiaalisten elinolosuhteiden helpottumisella.

Hätähuutoja kuuroille korville?

Silti lastensuojeluviranomaiset ovat varoittaneet aikapommista jo pitkään. Hätähuutoja on kuultu niin Kuopiosta, Kokkolasta kuin pääkaupunkiseudultakin. Työntekijät ovat varoittaneet, että on vain ajan kysymys, milloin seuraava tragedia tapahtuu. Voi hyvin sanoa, että lastensuojelu on Suomessa kestämättömällä tolalla. Työntekijöitä on liian vähän. Rahaa on liian vähän. Yhdellä lastensuojelun työntekijällä saattaa olla kymmeniä lapsia, joista monia ehditään tapamaan ainoastaan kerran vuodessa. Suuri osa lastensuojelun työntekijöistä on epäpäteviä. Uupumus kasvaa, työntekijät vaihtuvat, perheet eivät saa apua.

Vielä 90-luvulla, ennen suurta lamaa, Suomessa toimi kodinhoitajajärjestelmä. Se tarkoitti alhaisen kynnyksen perheapua. Suurperheen äiti sai levätä hetken, kun kodinhoitaja laittoi ruokaa, hoiti isompia lapsia ja siivosi. Samalla vaihdettiin kuulumisia ja mietittiin yhdessä, miten perheen arki helpottuisi. Nyt malliin ollaan palaamassa. Jos hallituksen lakiesitys menee läpi, kotiapua lapsiperheille voi olla tarjolla jo ensi vuonna. Imatralla asiaa kokeillaan parhaillaan. Kaupungin laskelmien mukaan säästöä on tullut miljoona euroa, kun lasten laitoshoitoa on voitu vähentää.

Mutta rahastahan tässä ei voi olla kyse. Yksikin tapettu lapsi on liikaa.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".