Solja Krapu.Kuva:Ulla Rajakisto/Sveriges Radio Sisuradio
Solja Krapu. Kuva:Ulla Rajakisto, Sveriges Radio Sisuradio

Kahvitella voi joko pullan kanssa tai ilman suomeksi #mittord

Fika ja kahvittelu voivat tarkoittaa eri asioita - tai sitten samaa
1:52 min

Monikielisyydessä on etunsa. Voi käyttää aina tilanteeseen sopivaa ilmaisua, ja mehevöittää kanssakäymistä toisten kanssa.

Runoilija Solja Krapu ja Uddevallan vähemmistökonsulentti Anna Partanen pohtivat, mitkä ovat heille tärkeitä ilmaisuja.

– Nämä runot, mitä minä kirjoitan, ovat ruotsiksi, koska ne ovat ruotsalaisesta elämästä, sanoo runoilija Solja Krapu.

Runoilijan kieli taipuu kuitenkin suomesta ruotsiin tilanteen mukaan.

Molempien kielten pitää päästä oikeuksiinsa

– Jos kirjoitan matkasta Kemistä Luulajaan, niin sillä matkalla tulee ajatuksia suomeksi, mutta tuleekin joku muisto ja silloin kirjoitan ruotsiksi. En kuitenkaan ota vain yhtä sanaa, vain yritän kirjoittaa molempia kieliä täydellisin lausein, että molemmat kielet tulevat oikeuksiinsa.

– "Jag ser framemot"-ilmaukselle ei välttämättä löydy vastaavuutta suomen kielessä, pohtii Solja Krapu.

– "Mysig" on sidoksissa Ruotsiin ja "macka" ja "fika", kuuluvat Ruotsiin. Fika ei ole sama kuin kahvittelu, sanoo vähemmistökonsulentti Anna Partanen

Fika sisältää enemmän kuin kahvittelu?

Solja Krapu tarkentaa "fika" -sanan sisältöä siten kuin hän itse sen ymmärtää.

– Ruotsissa "fika" tarkoittaa enemmän kuin, että mentäisiin kahville.

Anna Partanen pitää kahville menoa laajempana käsitteenä kuin vain kahvikupillisen nauttimisena. Hänestä siihen liittyy myös pullaa.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".