Markku Huovila Kustaa Vaasasta
Kustaa Vaasa ja Lucia. Piirros/Teckning Markku Huovila
Markku Huovila pakinoi

Kolumni: Linnassa juhlitaan tai lusitaan

Kakkua istutaan tai syödään, sitä nautitaan tai kärsitään, ei molempia voi tehdä yhtä aikaa
3:14 min

Markku Huovila pohtii tämänkertaisessa kolumnissaan lähestyvien juhlapäivien, Suomen itsenäisyyspäivän ja Lucianpäivän viettoa.

Jos Suomessa tunnustaa riittävän ison rikoksen, saa tunnustuspalkinnoksi kakun. Sitä kakkua ei nautita, se kärsitään. Sitä ei syödä, se istutaan. Sitä istumista kutsutaan lusimiseksi.

Itsenäisyyspäivän jälkeen on Lucian- eli suomalaisittain Lusianpäivä. Kun ihminen tuomitaan linnaan, hän menettää itsenäisyytensä ja muuttuu lusijaksi. Linnatuomion saanutta ei kutsuta itsenäisyyspäivän juhliin presidentin linnaan. Ei kakkua kakun päälle, ei viedä linnasta linnaan.

Kakkua istutaan tai syödään, sitä nautitaan tai kärsitään, ei molempia voi tehdä yhtä aikaa, paitsi jos on tuomittu jalkapantarangaistukseen ja voi nauttia kakun kotonaan. Silloin voi linnanjuhlia katsellessaan todeta:”Kotini on linnani”.

Ulkomaailmassa herättää ihmetystä tapa, jolla suomalaiset juhlivat itsenäisyyttään: Vangitsemalla itsensä television ääreen todistamaan miten presidentti puolisoineen kättelee kaksituhatta hyvinpukeutunutta vierasta. Yhtään kättelyä ei saa päästää ohi silmien.

Mielestäni siinä ei ole mitään kummastelemista, itsekin katson koko proseduurin alusta loppuun joka kerta kun minua ei itse ole kutsuttu sinne linnaan. Toistaiseksi ei ole kertaakaan.

Kättely on arvokas suomalainen perinne, joka on häviämässä amerikkalaisen rennon kämmenläpsäytyksen ja yhä yleistyvämmän epäsuomalaisen halaamisen tieltä. Pelkään että on vain ajan kysymys milloin presidentti esittää ensimmäisen high five tervehdyksen, ja kättelyperinne jää historiaan käsi kädessä teitittelykulttuurin kanssa.

Väitetään että Ruotsin kansallispäivää juhlitaan juuri kesäkuun kuudentena Kustaa Vaasan hallitusmuodon ja hänen kruunaamisensa kunniaksi. En usko sitä, ei voi olla totta että koko kansa kerääntyy eväskoreineen nurmikoille juhlimaan sitä, että julma despootti rohmusi itselleen yksinvallan ja teki sen vielä perinnölliseksi häikäilemättömille jälkeläisilleen, poisti katoliset pyhimystenkuvat kirkoista, joiden valtavan omaisuuden hän takavarikoi omiin taskuihinsa. Pyhä Lucia heitettiin vankityrmään virumaan, mistä omaksuttiin suomen kieleen tuo mainittu verbi

lusia

eli siis

virua vankityrmässä, istua kakkua.

Ei, Ruotsin kansallispäivää ei vietetä Kustaa Vaasan kunniaksi. Päivämääräksi määrättiin kuudes kesäkuuta vain siksi, että se on mahdollisimman kaukana Suomen itsenäisyyspäivästä, kuudennesta joulukuuta, puoli vuotta kumpaankin suuntaan. Suomi ja Ruotsi ovat kilpailleet eri reviireistä jo kauan, nyt Ruotsi on vallannut itselleen valoisan vuodenajan reviirin jättäen Suomelle pimeän puolen.

Molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä ratkaisuun - ruotsalaiset valossa, suomalaiset pimeässä juhlimiseen. Suomalainen juhliminenhan ei piintyneitten ja yleisesti hyväksyttyjen ennakkoluulojen mukaan kestä päivänvaloa yhtä hyvin kuin ruotsalainen.

Me ruotsinsuomalaiset hallitsemme sekä valon että pimeyden, me juhlimme sivistyneesti sekä itsenäisyys- että kansallispäivää. Ja keskikesällä me osaamme sekä pystyttää juhannustangon, että myös tanssia sen.

Lisää

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".