Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på https://kundo.se/org/sverigesradio/

Pääministeri Paavo Lipposen runsaat yhteydet Ruotsiin ja ruotsinsuomalaisiin

Publicerat fredag 26 december 2014 kl 12.43
Ote muistelmista: Päätin mennä Rinkebyhyn näyttämään, että Suomessa ollaan valmiita puolustamaan ruotsinsuomalaisten oikeuksia
(6:24 min)
Paavo Lipponen vierailemassa Ruotsin kuninkaan luona. Foto: Jonas Ekströmer, TT
1 av 2
Paavo Lipponen vierailemassa Ruotsin kuninkaan luona. Foto: Jonas Ekströmer, TT
Jukka Tuurala
2 av 2
Jukka Tuurala muistaa hyvin Paavo Lipposen tapaamisen. Kuva: Ari Setälä

Pitkäaikainen pääministeri Paavo Lipponen käy muistelmiensa kakkos-osassa "Murrosten aika”  läpi Kekkosen ajan loppua ja Mauno Koiviston nousua  presidentiksi.  Lipponen kertoo myös runsaista yhteyksistään Ruotsiin.

Paavo Lipposen muistelmien toinen osa "Murrosten aika" alkaa, kun  hänestä 38-vuotiaana tulee pääministeri Mauno Koiviston poliittinen sihteeri, vuosi oli 1979. Lipponen kertoo Mauno Koiviston  pääministerivuosista ja noususta presidentiksi  tarkasti, ja esimiestään ihaillen.

– Koivisto vierastaa kaikkea sotilaallista pönäkkyyttä, huokuu luontaista arvokkuutta. Hän on työväen Mannerheim, Lipponen kirjoittaa.

Helmikuussa 1980 pääministeri Koivisto vieraili Tukholmassa, vanavedessä kulkenut Lipponen kohtasi tuolloin ensimmäistä kertaa Ruotsin kuningasparin.

– Katsoin hämmästyneenä pariskuntaa, he tuntuivat niin pieni-kokoisilta, että olisin voinut nostaa heidät kämmenilleni, Lipponen kuvailee, itse 194 cm, kengännumero 49.

Kun korpisoturia korpesi

Samalla reissulla Koivisto tapasi Olof Palmen, jonka kanssa ei koskaan ollut yhtä hyvin samalla aalto-pituudella kuin pääministeri Thorbjörn Fälldinin kanssa. Yhtenä pääministerikesänä Koivisto kävi  Fälldinin luona kalassa. Päivällä kalastettiin, illalla tarinoitiin ja Koivisto esitti näkemyksiään Suomen ja Ruotsin sotilaallisesta läsnäolosta Lapissa.

Illan isäntä pääministeri Fälldin oli hiljainen, mutta Ruotsin aiempi puolustusvoimien komentaja Stig Synnergren jankutti Koivistolle kysymystä, onko Suomella puolustustahtoa ? 

– Hyväkin kysyjä, ajattelin ja arvelin Koivistoa, korpisoturia, korpeavan, Lipponen muistelee.

Kesällä -81 Koivisto oli ottanut vastaan ruotsalaisia toimittajia, jotka kysyivät onko Suomen ja Ruotsin puolueettomuuspolitiikalla jotakin eroa.

– Ruotsi hakee ystävät kaukaa ja viholliset läheltä, Suomi tekee päinvastoin, Koivisto oli vastannut.

Lipponen kävi tukemassa Rinkebyn koululakkoa

Sitten Koivistosta tuli presidentti ja Lipposesta kansanedustaja sekä Pohjoismaiden neuvoston jäsen. Helmikuussa 1984 Pohjoismaiden neuvoston kokous oli Tukholmassa, ja Lipponen kertoo joutuneensa tuolloin keskelle ruotsinsuomalaisten siihen asti rajuimman protestiliikkeen sovittelua, tammikuussa alkanutta koululakkoa Tukholman Rinkebyssä, työttömien ja pienituloisten lähiössä.

– Päätin mennä Rinkebyhyn näyttämään, että Suomessa ollaan valmiita puolustamaan ruotsinsuomalaisten oikeuksia.  Samalla pääsin keskustelemaan lakkolaisten johtajan kanssa.  Hän oli kova lakkokenraali, mutta keskusteluvalmis, Lipponen muistelee ja myös kyseinen lakkokenraali Jukka Tuurala muistaa tuon tapaamisen vallan mainiosti.

– Tapasimme Spångan suomiseuralla ja tunnin verran siinä taisi mennä keskustellessa. Lipponen oli, ja on semmoinen harvapuheinen mies ja minulle jäi semmonen mielikuva, että enemmän Lipponen kuunteli. Sitä en muista mitä Lipponen meille sanoi, mutta hän kyllä ymmärsi meidän tilanteemme ja tuki meidän asiaa, vaikka ei sitä suoraan voinut sanoa, Jukka Tuurala kertoo kolmen vuosikymmenen takaisesta tapaamisesta.

Muistelmissaan Lipponen kertoo näin:

– Sanoin Tuuralalle, lakon tarkoitus oli jo saavutettu, kun kouluviranomaiset olivat valmiita neuvottelemaan. Joten olisi viisainta lopettaa lakko, jotta lapset pääsevät normaaliin päiväjärjestykseen.

– Voi hyvinkin olla noin. Hän on varmaankin tehnyt muistiinpanot, jotka ovat olleet tallessa 30 vuoden ajan, Tuurala vahvistaa ja sanoo, että hän joka tapauksessa koki, että kansanedustaja Lipponen tuki Rinkebyn koululakkolaisten taistelua.

Ruotsi muovannut Lipposta

Lipponen tunnustaa muistelmissaan, että sosiaalidemokraattinen Ruotsi-yhteys on vaikuttanut eniten hänen kansainvälistymiseensä.

– Sillä on ollut minuun myös suurin ideologinen vaikutus, Lipponen kiteyttää ja luettelee pitkän rivin ruotsalaisia demari-poliitikkoja, joista tuli hyviä ystäviä. Eikä Lipponen unohda ruotsinsuomalaisiakaan, vaan kirjoittaa:

– Ruotsin suomalaisten keskuudesta nousi 1980-luvulla merkittäviä poliitikkoja, heistä näkyvin Boråsissa vaikuttava kansanedustaja Lahja Exner. Erkki Tammenoksa ahkeroi myös kansanedustajana. Alli Urberg, Jouko Karttunen, Tarmo Ahonen ja Matti J. Korhonen kuuluivat suomalaisaktivistien eturiviin,  Lipponen kirjaa.

Tyttärestään Paulamariasta Lipponen kirjoittaa, että ylioppilaaksi tultuaan tämä lähti kesäksi 1983 töihin Tukholman Södersjukhusetiin ja jäi sille tielle.

– Hän suoritti ensin lähihoitajan tutkinnon, pyrki sitten Tukholman yliopistoon ja valmistui lääkäriksi Karolinska instituutista. Työ vei hänet Keski-Ruotsiin, josta hän löysi hyvän ruotsalaisen miehen ja meni tämän kanssa naimiin, Paavo Lipponen kertoo tyttärestään Paulamariasta, muistelmissaan Murrosten aika.

Ja onpa kirjassa kuvaus Lipposen ensimmäisestä yhteydestä Ruotsiin. Kaksivuotiaana hän oli kävellyt kotoaan Suomen Pellosta yksin Tornionjoen jään yli Ruotsin puolelle.

– Se matka jäi lyhyeksi, sillä äiti tavoitti minut tunnin kuluttua, Paavo Lipponen kuvailee sotavuosina tekemäänsä retkeä.   

Paavo Lipponen: Murrosten aika, muistelmat 1979-1995
WSOY,  557 sivua, ilmestynyt 2014

Grunden i vår journalistik är trovärdighet och opartiskhet. Sveriges Radio är oberoende i förhållande till politiska, religiösa, ekonomiska, offentliga och privata särintressen.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".