Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på https://kundo.se/org/sverigesradio/
Vrenan koulussa on 60 oppilasta. Foto: SR/Sisuradio Peter Petrelius
1 av 3
Vrenan koulussa on 60 oppilasta. Foto: SR/Sisuradio Peter Petrelius
Jos lakkautus olisi toteutunut, lähin koulu olisi ollut 10 kilometrin päässä. Foto: SR/Sisuradio Peter Petrelius
2 av 3
Jos lakkautus olisi toteutunut, lähin koulu olisi ollut 10 kilometrin päässä. Foto: SR/Sisuradio Peter Petrelius
Suomen kielen tunneille osallistuu viisi eri-ikäistä oppilasta. Foto: SR/Sisuradio Peter Petrelius
3 av 3
Suomen kielen tunneille osallistuu viisi eri-ikäistä oppilasta. Foto: SR/Sisuradio Peter Petrelius
Keski-Ruotsin Sisuradio

Vrenassa vapaakoulu kannattelee kylää

Lakkautuslistalla ollut koulu toimii kolmatta lukuvuotta vanhempien johdolla. Koulun suomenkielisillä oppilailla on pieni, mutta tiivis ryhmänsä.

Viime vuosina eri puolilla Keski-Ruotsia monta koulua on ollut lakkautusuhan alla ja moni koulu onkin sulkenut ovensa vastustuksista huolimatta. Vrenassa vanhemmat eivät suostuneet Nyköpingin kunnan suunnitelmiin lakkauttaa vanha kyläkoulu. Niinpä koulu toimii kolmatta lukuvuotta vapaakouluna.

Koulun lakkauttamista ajettiin vedoten opetuksen tasoon. Kunta olisi halunnut siirtää oppilaat isompaan Stigtomtan kouluun. Vanhemmat eivät olleet sama mieltä siitä, että opetuksen taso olisi ollut heikkoa. He myös halusivat, että oppilaat saisivat käydä koulua lähempänä kotejaan.

Paikalliset yritykset mukana tukemassa

Niinpä vanhemmat perustivat vapaakouluyhdistyksen joka otti koulun vastuulleen. Yhdistyksessä on vanhempien lisäksi jäseninä myös lähistön asukkaita ja joitain yrityksiä. Päivi Hellberg on alusta lähtien toiminut koulun hallituksen puheenjohtajana ja hänen lapsensa käyvät Vrenan koulua. Hän sanoo, että koulu on tärkeä koko kylälle.

– Koulu on tuonut uutta uskoa tulevaisuuteen. Tänne on muuttanut paljon uusia lapsiperheitä, ja he ovat sanoneet, että he eivät olisi muuttaneet tänne jos koulua ei olisi.

Opetusta ilman luokkajakoa

Tällä hetkellä koulussa on viisi suomalaistaustaista oppilasta kolmesta perheestä. Heille tarjotaan kerran viikossa yksi tunti suomen opetusta. Torstaina aamupäivällä he ovat kaikki kokoontuneet omaan luokkaansa. Heidän opettajansa Marjut Tapanainen aloittaa tunnin kertomalla lähestyvästä Suomen itsenäisyyspäivästä. Sen jälkeen oppilaat harjoittelevat kuukausien nimiä ja vuorottelevat pienen näytelmän vuorosanojen lukemista. Lapset ovat eri-ikäisiä, nuorin on kuusivuotias esikoululainen ja vanhin on yksitoistavuotias.

Kaikki eivät vielä osaa kirjoittaa. He ovat kuitenkin hyvin halukkaita oppimaan suomen kieltä, ja siitä he saavat opettajaltaan täyden kympin.

Marjut Tapanainen opettaa suomenkielisiä oppilaita useammassa koulussa. Hänen mielestään yksi viikkotunti ei missään nimessä ole tarpeeksi, mutta onpa sekin parempi kuin ei mitään. Joissain kouluissa kun opetusta on vain puoli tuntia viikossa.

– Tässä koulussa on sellainen olo, että opettajat suhtautuvat positiivisesti opetukseen. Se on myös tärkeätä jo lasten oman identiteetin takia.

Tapanaisen mielestä alueella voisi hyvinkin olla suomenkielinen koulu. Jos ei Vrenassa, niin ainakin Nyköpingissä. Kaikki on kuitenkin kiinni siitä, että suomenkielisiä oppilaita on jatkossakin.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".