Grythyttanin joulupöytä Foto: Jurek Holzer/TT
Carl Jans jultips. Foto: Jurek Holzer/TT

Näin joulun maut tulivat pöytiimme ja yhä yhdistävät ihmisiä

Miten ja milloin kinkku, puuro, piparkakut, laatikot ja glögi löysivät tiensä suomalaiseen joulupöytään? Lue lyhyet tarinat herkkujen historiasta ja kuuntele, mitä jouluruuat merkitsevät ruotsinsuomalaisille.

Kinkku

Ilmeisesti kinkku on kahden eri perinteen risteytys, sillä siinä yhdistyy herrasväen tapa syödä possua ja kansan tapa nauttia paistettua takajalkaa. Vielä 1900-luvun alussa Suomessa kannettiin joulupöytään paistettua lampaanlapaa.

Linköpingin Sisu-eläkeläisten ajatuksia kinkusta löydät nettiartikkelin lopusta Kuuntele-otsikon alta.

Puuro

Puuro on yksi vanhimmista joulunajan ruoista. Ennen riisipuuroa keitettiin pitkään kaura- tai ohranryynipuuroa. Kallis riisi tuli käyttöön 1800-luvulla, mutta vain rikkaat pystyivät sitä ostamaan juhlaruuaksi. Manteliperinne tulee Englannista, missä loppiaisena piilotettiin papu ohrapuuron joukkoon.

Kävimme kuulostelemassa joulupuuron tärkeyttä Matteuksen seurakuntakodin puurojuhlassa Norrköpingissä, kuuntele juttu nettiartikkelin lopusta Kuuntele-otsikon alta.

Piparkakut

Piparkakut tulivat ristiretkeläisten idän tuliaisina Saksaan 1300-luvulla, ja silloin niitä käytettiin lääkkeenä. Suomeen piparit rantautuivat Ruotsista 1700-luvulla, mutta kodeissa niitä alettiin leipoa vasta 1900-luvulla.

Kysyimme Norrköpingin finska PROlaisten tämän päivän ajatuksia piparkakuista, löydät ääniklipin nettiartikkelin lopusta Kuuntele-otsikon alta.

Laatikot

Peruna- ja lanttulaatikot yleistyivät pitoruokina 1800-luvun lopun Suomessa. Vielä 1700-luvulla peltilaatikko olisi ollut liian kallis hankittavaksi tavalliselle talonpojalle. Teollistuminen teki uuniastiat halvemmiksi.

Pirjo Rajalakso kävi Finspångin keskiviikkotapaamisessa kyselemässä ihmisten suhtautumisesta joululaatikoihin, kuuntele juttu nettiartikkelin lopusta Kuuntele-otsikon alta.

Glögi

Glögi sai nimensä vasta 1800-luvulla Ruotsin kartanoissa. Juoma tunnettiin kyllä jo keskiajalla, jolloin laadultaan kehnompaan viiniin lisättiin mausteeksi kanelia, neilikkaa, kardemummaa ja appelsiininkuorta. Kuuma juoma lämmitti kylmissä asumuksissa.

Kysyimme Norrköpingin finska PROlaisten tämän päivän ajatuksia glögistä, juttu löytyy nettiartikkelin lopusta Kuuntele-otsikon alta.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".