Kontorsmaterial
Foto:SVTbild

Tutkija: Ruotsin vähemmistöpolitiikka pelkkää sanahelinää

"Assimilaatio on vieläkin pääidea"
1:50 min

Suomalaistutkija arvostelee kovin sanoin Ruotsin vähemmistöpolitiikkaa. Ruotsin integraatiopolitiikan historiasta väitelleen Mats Wickströmin mielestä Ruotsin viime aikaiset vähemmistöjen asemaa kohottavat uudistukset ovat lähinnä sanahelinää.

Tutkija Mats Wickström Åbo Akademista väitteli alkutalvesta tohtoriksi aiheenaan Ruotsin monikulttuurisuusaatteen historia. Hänen mukaansa Ruotsi oli 1970-luvulla edelläkävijä suhtautumisessaan maahanmuuttajiin.

– Ruotsihan oli ensimmäinen maa Euroopassa, joka siirtyi monikulttuurisuusajatteluun. Maailmanlaajuisesti ensimmäinen maa, joka teki tällaisen siirron, oli Kanada, mutta sen jälkeen tulivat Ruotsi ja Australia, eli Ruotsi oli kehityksen kärjessä tässä asiassa.

Suuri muutos tapahtui vuonna 1975, kun Ruotsin hallitus hyväksyi valtion virallisen vähemmistöpolitiikan linjaksi integraation aiemmin vallalla olleen assimilaation, eli sulauttamispolitiikan sijaan. Taustalla oli sosiaalidemokraattisesta kansankoti-ideasta lähtevä ajatus, jonka mukaan yhteiskunnan piti auttaa vähemmistöjä pärjäämään tarjoamalla esimerkiksi omakielisiä palveluja.

"Liian vähän ja liian myöhään"

Wickströmin mukaan idea alkoi kuitenkin rapautua jo 1980-luvulla, ja 90-luvulta alkanut kansallisten vähemmistöjen oikeuksien laajentaminen on hänen mukaansa lähinnä sanahelinää.

– Kun suomen kieli hyväksyttiin vähemmistökieleksi, se oli liian vähän ja liian myöhään. Vieläkin vieroksutaan kansallisia vähemmistöjä. Vaikka puhutaankin paljon ja kauniisti monikulttuurisuudesta, kaiken sanahelinän takana assimilaatio on vieläkin se pääidea.

Lisää

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".