Mikä NHL:ssä tai Englannin Valioliigassa kiinnostaa?

5:55 min

Ruotsissa ja Suomessa jääkiekon maailmanmestaruuskisat ovat perinteisesti olleet kova juttu, mutta kisat ovat menettäneet merkitystään, koska monien mielestä esimerkiksi NHL:ssä pelataan kovempaa kiekkoa. Mutta mikä saa ihmisen innostumaan täysin vieraasta joukkueesta, joka ei ole oman maan tai kotikaupungin seura?

Samuli Ahola kiinnostui faniutumisesta pari vuotta sitten niin paljon, että päätti kirjoittaa siitä gradunsa. Hän havaitsi, että hyvinkin vähäpätöisiltä tuntuvat syyt saattoivat johtaa fanisuhteen syntyyn.

– Itse se faniutuminen, se hetki yleensä, voi olla hyvin sattumanvarainen. Tutkimuksessani se oli lähtenyt monilla esimerkiksi siitä, että oli saanut lapsena esimerkiksi jonkun joukkueen kaulahuivin tai fanituotteen. Ihan vain vaikka tuliaisena ulkomailta, eikä ollut koskaan välttämättä edes nähnyt kyseisen joukkueen otteita missään pelissä, Ahola sanoo.

Arsenal-fani Lasse Salmenranta myöntää, että hänenkin fanituksensa alkoi siitä, että itseä vanhempi kaveri piti joukkueesta ensin.

– Minulla oli yksi kaveri, joka oli vähän vanhempi kuin minä, ja joka rakasti samaa joukkuetta, hän sanoo.

Johanna Lappalainen taas on fanittanut NHL-joukkue Anaheim Ducksia vuosikaudet pitkälti suomalaispelaaja Teemu Selänteen takia, mutta hänenkin fanituksensa oli alun perin matkimista.

– Vanhin veljeni oli tosi suuri fani. Sitten aloin matkia häntä.

Faniutumista tutkiessaan Samuli Ahola lanseerasi uuden termin, etäfanin.

-- Näkemykseni etäfanista on, että se on urheilufani, joka syystä tai toisesta kokee, että hänelle se ykkösjuttu tai vähintään yhtä tärkeä kuin kotimainen suosikki on jokin ulkomainen urheilujoukkue tai urheiluseura.

Vaikka faniutuminen voi Aholan mukaan alkaa niinkin mitättömältä tuntuvasta asiasta kuin vaikkapa sattumalta saadusta kaulahuivista, fanituksen jatkumiseen vaikuttavat kuitenkin fanitettavan joukkueen edustamat arvot.

– Joukkueen tai seuran pitää tarjota jotain tarinaa, arvoja - identiteetin rakennuspalikoita fanille, koska siinä vaiheessa, kun itse faniutumisen hetki on tapahtunut, fania pitää ikään kuin ruokkia. Siinä vaiheessa fanit monesti alkavat tutkimaan myös omaa historiaansa taakse päin ja ovat löytävinään sieltä merkityksiä, että minkä takia esimerkiksi on alkanut vaikkapa sellaisen joukkueen faniksi, joka saattaa identifioitua vaikka työväenluokan joukkueeksi.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.