Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på https://kundo.se/org/sverigesradio/
Huomenta Ruotsi

Paula Wallenius vastaanottaa pakolaisia

Julkaistu onsdag 9 september 2015 kl 06.00
"Vajaat sata pakolaista viikossa"
(19 min)
Paula Wallenius, Sigtunan vastaanottokeskuksen johtaja, Foto Pirjo Hamilton.SR Sisuradio
Paula Wallenius, Sigtunan vastaanottokeskuksen johtaja. Kuva: Pirjo Hamilton SR Sisuradio.

Ruotsiin tulee Migraatioviraston arvion mukaan tänä vuonna noin 12 500 pakolaislasta ilman vanhempia tai huoltajaa. Tapaamme Sigtunan vastaanottokeskuksen johtajan Paula Walleniuksen, jonka työnä on ottaa heitä vastaan.

Kunnilla on vastuu alaikäisten lasten ja nuorten asumisen ja koulutuksen järjestämisestä. Neljällä paikkakunnalla Ruotsissa on vastaanottokeskuksia, joiden kautta lapset ja nuoret ohjataan kuntiin.

– Tämä transitjärjestelmä toimii kuitenkin hyvin, vaikka onkin nyt ääriään myöten täynnä, kertoo Paula Wallenius.

Sigtuna on yksi migraatioviraston neljästä yksin Ruotsiin tulevien lasten ja nuorten vastaanottokunnista. Sigtunan lisäksi transitasuntoja on Solnassa, Malmössa ja Mölndalissa. Lapset ja nuoret asuvat muutaman vuorokauden ns. transitasunnoissa.

Matka voi kestää vuosia

Tämän jälkeen heidät sijoitetaan eri puolille maata. Kuntien vastuulla on asuntojen ja koulupaikkojen järjestäminen lapsille ja nuorille, joilla ei ole vanhempia Ruotsissa. Sigtunaan tulee tällä hetkellä 70-80 lasta viikossa.

Suurin osa lapsista ja nuorista tulee Eritreasta, Afganistanista ja Somaliasta. Valtaosa heistä on teini-ikäisiä poikia.

Paula Wallenius sanoo, että ehdottomasti suuri enemmistö näistä lapsista ja nuorista on tavallisia nuoria. He ovat olleet pakomatkalla kuukausia, jopa vuosia ja haluavat luoda tulevaisuuden itselleen.

Suuri haaste yhteiskunnalle

"Tämänhetkinen haaste yhteiskunnalle on se, että rakennetaan sellainen volyymi tälle vastaanotolle, että voimme ottaa nämä nuoret hyvällä tavalla vastaan. Ei tuijoteta ongelmiin ja siihen, että nyt ne tulevat ja rasittavat meidän yhteiskuntaa. "

Hän painottaa, että tulijat ovat nuoria ihmisiä, joilla on hyvin vahvat vaikuttimet luoda itselleen hyvä ja itsenäinen elämä.

– Suurin osa tänne tulevista lapsista ja nuorista saa oleskeluluvan, ja heistä tulee tämän yhteiskunnan jäseniä. Meidän tehtävämme on auttaa heitä muutaman vuoden ajan niin hyvin kuin mahdollista ja ottaa heidän voimavaransa käytöön, eikä heittää niitä hukkaan, sanoo Paula Wallenius.

Haluavat auttaa toisiaan

Yksi tulijoista on afganistanilainen nuori mies, joka pakeni Iranin,Turkin ja Kreikan kautta Ruotsiin neljä vuotta sitten.

Hän maksoi salakuljetusjärjestölle passista ja lentolipusta 32 000 kruunua. Hän haluaa opiskella ammatin, jossa voi auttaa muita saman kohtalon kokeneita.

– Haluan päättää lukion ja opiskella yliopistossa. Sen jälkeen haluan tehdä töitä Punaisen Ristin palveluksessa ja auttaa pakolaisia. Tai sitten palaan kotimaahani ja autan siellä olevia pakolaisia, hän kertoo.

Ongelmanuoret hyvin pieni vähemmistö

Paula Wallenius sanoo, että ongelmanuorten kohdalla tilanne on tietysti vaikeampi. Varsinkin, kun heillä ei ole perhettä tai huoltajaa mukana.

– Sehän ei ole koskaan mikään yksinkertainen vyyhti selvittää. Meillä ei ole mitään tietoa heidän historiastaan, paitsi se, mitä he itse kertovat.

– Ajatellaanpa vaikka katulapsia, jotka ovat selviytyneet hengissä esimerkiksi 10-11 vuoden iästä lähtien yksin. Tällainen selviytyminen on muovannut heidän identiteettiään, ja sitten on vielä kulttuurierot tässä mukana. Näissä tapauksissa tarvitaan paljon yhteistyötä monien viranomaisten kesken.

Teinipojat suurin ryhmä

"Voimme vain arvailla, miksi teini-ikäiset pojat ovat suurin ryhmä. Yksi syy saattaa olla se, että perhe tai suku ovat päätyneet siihen, että tämä nuori poika lähetetään turvaan. Enkä suinkaan väitä, etteivätkö myös teinipojat olisi vaaroille alttiita pakomatkalla."

Paula Wallenius pohtii, että teinitytöt eivät ehkä kykene hankkimaan tilapäisiä töitä yhtä helposti matkan aikana kuin pojat. Tyttöjen vapaus on myös rajallisempi monissa kulttuureissa.

– On muistettava, että pakomatka ei tapahdu niin, että lennetään muutama tunti, ja sitten ollaan Arlandassa. Monet ovat matkalla kuukausia, jopa vuosia. He hankkivat rahaa tilapäistöillä ja jatkavat matkaa.

Ruotsiin tulee toki myös yksin teinityttöjä. Jopa teiniäitejä, joilla on pieni lapsi mukanaan.

Pakolaistulva Eurooppaan on harhaanjohtava ilmaisu

60 miljoonaa ihmistä elää tänä päivänä pakolaisena ja suurin osa heistä omien maidensa rajojen sisällä. Syyrialaisia heistä on 11 miljoonaa, ja Eurooppaan heitä on tullut arviolta 200 000. Eniten Syyrian pakolaisia on naapurimaissa kuten Libanonissa ja Turkissa.

– Ruotsi on rikas maa, ja me voimme tulla vieläkin rikkaammiksi, mikäli otamme tänne tulevien nuorten ihmisten kyvyt ja voimavarat käyttöön. Me autamme heitä muutaman vuoden ajan saamaan hyvät eväät tulevaisuudelleen.

– Meillä on jo nyt pulaa työntekijöistä hotelli-, varasto- ja hoitoaloilla. Nämä ovat kovia tosiasioita Ruotsissa.

"Olen nähnyt vuosien aikana kuinka ihanasti monet nuoret ovat menestyneet täällä. Ja eikö se ole meidän tehtävämme, että olemme mukana tämän yhteiskunnan rakentamisessa."

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".