Kielipedagogit Leena Huss  Åsa Palviainen ja  Susan Hallden-Paavola. Foto Pirjo Hamilton.SR Sisuradio
1 av 2
Kielipedagogit Leena Huss, Åsa Palviainen ja Susan Helldén-Paavola. Kuva: Pirjo Hamilton SR Sisuradio
Mukulat lattialla.Foto Pirjo Hamilton SR Sisuradio
2 av 2
Lapsia lattialla. Kuva: Pirjo Hamilton SR Sisuradio
P4 Sisuradio

Jyväskyläläispäiväkodin kaksikielistä toimintaa esitellään Ruotsissa

5:24 min

Jyväskyläläisessä lastentarhassa on kokeiltu kolmen vuoden ajan kaksikielistä toimintaa. Suomea ja ruotsia sekoitetaan sikin sokin. Tavoitteena on ollut herättää kiinnostus ruotsin kieleen - ja tässä on onnistuttu.

Jyväskyläläisessä Sidofickan-lastentarhassa syödään aamupuuroa. Lastentarhanopettaja Susan Helldén-Paavola puhuu sujuvasti sekä ruotsia että suomea. Hän on itse syntynyt Ruotsissa ja käynyt päiväkodin ja koulut ruotsin kielellä.

Ajatus kaksikielisestä päiväkotitoiminnasta syntyi siitä, että haluttiin kokeilla jotakin uutta.

"Tavoitteena on ollut tarjota lapsille mahdollisuus uuteen kieleen. Suomi ja ruotsi kulkevat koko ajan käsi kädessä, ovat yhtä arvokkaita ja tärkeitä."

Hän kertoo esimerkin:

– Aamiaisella saatan sanoa: 'Vill du ha mycket gröt?' ja 'Tässä vähän mustikoita päälle'. Pihaleikeissä sama juttu: 'Kuinka vanha olet?' Viisi sormea nousee pystyyn ja sanon: 'Kan du plocka fem leksaker?'

Hallden-Paavola sanoo, että lapsille tämä on aivan luonnollista, koska he tietävät, että osaan molempia kieliä.

Myös perheet ovat innostuneet elvyttämän kielitaitoaan ja ryhtyneet seuraamaan ruotsinkielisiä tv- ja radio-ohjelmia enemmän.

Puolikielisyyden pelkoa

Ruotsin kielen professori Åsa Palviainen Jyväskylän yliopistosta on seurannut kielikokeilua Sidofickanin lastentarhassa. Hän osaa sujuvasti suomea, mutta tutkimuksesta puhuttaessa valitsee mielummin ruotsin kielen. 

Professori on hyvin tietoinen puolikielisyyskeskusteluista, joita käytiin varsinkin 70- ja 80-luvuilla: vanhempia varoiteltiin kielten sekoittamisesta.

"Pelko puolikielisyydestä on hyvin syvälle juurtunut myös kansainvälisesti. On pelätty, että useamman kielen puhuminen samanaikaisesti hämmentää lapsia. Tutkimus ei ole kuitenkaan osoittanut, että näin olisi asian laita. Kotioloissa monikielisissä perheissä puhutaan koko ajan rinta rinnan eri kieliä."

Åsa Palviainen tietää toki, että vähemmistökieli tarvitsee aina paljon tukea säilyäkseen.

– Ruotsin ja suomen kielen kohdalla koulutussysteemit ovat hyvin eriytyneet. Miksi on näin, siitä voisi keskustella paljonkin, mutta yksi syy on tietysti pelko vähemmistökielen heikentymisestä, Åsa Palviainen pohtii.

Mielenkiintoinen malli

Jyväskylän kokeilussa tavoitteena on ollut uuteen kieleen tutustuminen - ei kaksikielisyys. Suomen kielen professori Leena Huss Uppsalan yliopistosta on tutkinut vuosikymmenien ajan kaksikielisyyttä.

Voisiko tämä Jyväskylän malli toimia myös täällä Ruotsissa ?

– Tämä on hyvin mielenkiintoinen malli. Täällä Ruotsissa on paljon suomalaistaustaisia, joiden suomen taidot ovat vähäiset, ja vanhemmat ehkä arastelevat suomen puhumista lapsilleen. On hyvä olla vaihtoehtoja.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade ljud i menyn under Min lista