Mikael Damberg knackar dörr i Solna. Foto: Ramin Farzin / Sveriges Radio
1 av 6
Sveriges näringsminister Mikael Damberg. Foto: Ramin Farzin / Sveriges Radio
Rapparen Obi J i Akalla. Foto: Ramin Farzin / Sveriges Radio
2 av 6
Obiora Okolo i Akalla. Foto: Ramin Farzin / Sveriges Radio
Sibeliusgången i Akalla. Foto: Ramin Farzin / Sveriges Radio
3 av 6
Sibeliusgången i Akalla. Foto: Ramin Farzin / Sveriges Radio
Skådespelaren och komikern Bianca Kronlöf: Foto: Virpi Inkeri/SR
4 av 6
Många blir överraskade när de hör att skådespelaren och komikern Bianca Kronlöf är finsk. Foto: Virpi Inkeri/SR
Marko lamberg, historikern och professorn i Stockholmstadshistoria vid Stockholms universitet. Foto: Virpi Inkeri/SR
5 av 6
Marko Lamberg, professor i Stockholmstadshistoria, på Västerlånggatan i Gamla stan i Stockholm. Foto: Virpi Inkeri/SR
Marko Lamberg, historikern och professorn i Stockholmstadshistoria vid Stockholms universitet. Foto: Virpi Inkeri/SR
6 av 6
Den första boken på finska trycktes här på Skälagården i Gamla Stan i Stockholm, berättar historikern och professorn Marko Lamberg. Foto: Virpi Inkeri/SR
Sverige är finskt

Tukholma - valta, keskiaika ja ruotsalaisen hip hopin äiti

Näyttelijä Bianca Kronlöfillä, elinkeinoministeri Mikael Dambergilla sekä räpppari Obi Okolla on paljon yhteistä. Arvaatko, mitä?

Sverige är finskt- sarjassa selvitetään, miten Suomi ja suomalaiset ovat vaikuttaneet Ruotsiin. Mailla on yhteistä historiaa liki 700 vuoden ajalta ja Ruotsissa asuu arviolta 700 000 suomalaistausta.

Sarjan neljännessä osassa keskitymme Tukholmaan, jossa asuu määrällisesti eniten suomalaistaustaisia henkilöitä. Liikumme keskiaikaisissa Tukholman Vanhan kaupungin kortteleissa ja lähiöiden miljoona-alueilla. Törmäämme suomalaiseen, josta tuli "svenskjävel" ja sliipattuun ministeriin, joka kampanjoi peruskoulussa kotikielen opetuksen puolesta sekä ruotsalaiseen hip hopiin.

 

Va, är du finsk!

Näyttelijä-koomikko Bianca Kronlöf on kasvanut Nynäshamnissa suomalaisvanhempiensa kanssa. Isänsä puolelta tulee suomenruotsalaiset juuret ja äidin suomalais-skottilaiset. Kronlöfeillä on myös trinidalaiset juuret. 

Joka kerta, kun aloitan uudessa työpaikassa, työkaverit kysyvät, mistä päin tulen. Arvaukset osuvat Turkkiin, Marackoon tai Espanjaan. Kun kerron olevani suomalainen, reaktio on sama.

– Vad är du finsk!?

Suomalaisuuteni tuntuu olevan miltei pettymys työtovereilleni, kertoo Bianca. Sen jälkeen pettymys muuttuu miltei sokiksi, lisää Kronlöf.

 

Suomalaisen äidin vaikutus

Ruotsin elinkeinoministeri Mikael Dambergin äiti oli yksi 
70 000 Ruotsiin tulleesta sotalapsesta. Hän palasi sodan jälkeen perheensä luokse, mutta muutti takaisin Ruotsiin ja Tukholmaan tavattuaan tulevan aviomiehensä. Mikael syntyi vuonna 1971.

– Äitini on kertonut minulle, että kampanjoin peruskoulussa suomenkielisen kotikielen puolesta. Identiteettikysymykset olivat tärkeitä jo silloin, selvittää Damberg. En kuitenkaan oppinut suomea, koska emme puhuneet sitä kotona.

 

Obiora Okolo, tai Obi J, on kasvanut tukholmalaisessa lähiöissä, Akallassa. Siellä on useita katuja, joilla on suomenkieliset nimet. 

– Finlandsgatan, Sibeliusgången, Saimagatan, Kotkakatu, Imatragatan ja niin edelleen, luettelee Obi.

Obi J on räppäri ja häntä sekä useita muita ruotsalaisin hip hop-genreen edustajia yhdistää sama tekijä. Aivan kuten Näääkillä tai Adam Tenstalla, niin myös Obilla on suomalainen äiti.

 

Piika parka

Keskiajalla suomalaisia naisia haluttiin kovasti töihin Tukholmaan. Eräs tänne muuttanut paimiolainen piika on jättänyt jälkensä vanhoihin protokolleihin, vaikkei hänen nimeään koskaan mainittu asiakirjoissa. Paimiolaisen piian tarina on vanhin säilynyt, kertoo Tukholman kaupunkihistorianprofessori Marko Lamberg.

Piika löytyi kuolleena kadulta Tukholman Vanhassa kaupungissa. Vanhoista asiakirjoista selviää, miten piian kohtalo huolestutti ja haluttiin selvittää hänen kuolinsyynsä. Kuoleman tuottamuksesta epäiltiin piian työnantajaperhettä ja perheen rouva tuomittiinkin myöhemmin maksamaan piian isälle rahakorvaus.

Tukholman yliopistossa työskentelevä professori Marko Lamberg kertoo suomalaisten asuttamista kaduista Vanhassa kaupungissa.

– Keskiajalla Västerlånggatan oli suomalaisten asuinaluetta. Nykyisen Valtiopäivätalon puoleinen kadun osa oli teollisuusaluetta, jossa asui paljon suomalaisia. Slussenin puoleinen osa oli taas saksalaisten kauppamiesten aluetta.

Professori Marko Lamberg toteaa myös, että jo keskiajalla suomalaiset olivat haluttua työvoimaa, jota ilman tuskin tultiin toimeen.

 

 

 

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade ljud i menyn under Min lista