Kaksi kuvaa: Manja Lehto ja mummopyörä Foto: Manja Lehto ja flickr/ccby2.0/Länsiväylä: Pyöräilykaista 2010
Manja Lehto ja mummopyörä. Foto: Manja Lehto ja flickr/ccby2.0/Länsiväylä: Pyöräilykaista 2010
Kielipuoli

Manja pakinoi: Kullan arvoinen kilomummo #kielipuoli

4:22 min

Monessakin yliopistossa suomea opettanut Manja Lehto pakinoi tällä kertaa muutamasta suomen uudissanasta, joihin hän on ihastunut.
Kielipalveluyrityksen Sofikomin perustaja Manja pakinoi Kielipuoli-ohjelmassa joka neljäs sunnuntai.

Suomen kielen tutkija Laura Tyysteri väitteli äskettäin Turun yliopistossa tohtoriksi. Väitöskirjaansa varten hän oli tutkinut uusia suomalaisia yhdyssanoja.

Nämä uusimmat yhdyssanat ovat useimmiten kahdesta perusmuodossaan olevasta substantiivista muodostettuja sanoja, kuten vanhat tutut sanat käkikello ja esikoulu.

Media on poiminut Tyysterin tutkimusaineistosta rusinat päältä ja julkaissut niitä eri lehdissä. Nämä rusinat ovat uunituoreen tohtorinkin mielestä kaikkein hauskimpia uusia yhdyssanoja.

Esimerkiksi luurankomenneisyys on sana, joka kertoo, että jollakulla on ollut joskus aiemmin luuranko kaapissa.

Poliitikot ovat perinteisesti ilmoittaneet rahojen loppumisesta kiertoilmaisuin. Niin he tekevät nykyisinkin - jos joskus kuulette jonkun poliitikon puhuvan kestävyysvajeesta, niin ymmärrätte oitis, että tämän henkilön hallussa oleva pussi - nimittäin rahapussi – on tyhjä.

Hauskat perheenjäseniin liittyvät yhdyssanat helikopteriäiti, bumerangilapsi ja kilomummo ovat myös uusia tulokkaita.

Meitä äitejä on moneksi. On kotiäitejä, työssä käyviä äitejä, yksinhuoltajaäitejä ja jopa etä-äitejäkin. Yhdyssana helikopteriäiti voisikin tarkoittaa äitiä, joka kulkee enimmäkseen helikopterilla etäisen paikan ja kodin väliä. Helikopteriäidin kerrotaan kuitenkin tarkoittavan sellaista ylihuolehtivaa äitiä, joka pörrää lapsensa ympärillä koko ajan - ja ehkä äidin puhekin saattaa muistuttaa helikopterin säksätystä.

Omia suosikkejani näistä lehdissä esitetyistä uusista perhesanoista ovat myös bumerangilapsi ja kilomummo.

Bumerangilapsi tarkoittaa nuorta aikuista, joka palaa takaisin vanhempiensa luo asumaan, vaikka jo kerran olisikin kotoaan muuttanut maailmalle.

Samaa alkuosaa voisi sopivasti yhdistää myös meihin Suomesta Ruotsiin muuttaneisiin henkilöihin.

Olisiko bumerangisuomalainen sama kuin paluumuuttaja ja bumerangiruosu sellainen ruosu, joka on asunut paluumuuttajana Suomessa jonkin aikaa, mutta sitten muuttanut takaisin Ruotsiin.

Ja sitten tuo mainio uudissana – kilomummo

Ennen kun paljastan sanan kilomummo merkityksen, kiinnittäisin huomionne siihen, että mummo- sana on saanut Suomessa - omien havaintojeni mukaan ainakin - myönteisemmän sävyn kuin mitä sillä oli vielä parikymmentä vuotta sitten.

Mummo-sana lähti mielestäni hurjaan nousuun mummopyörän myötä. Mummis eli siis mummopyörä on sellainen vanhanaikainen vaihteeton polkupyörä, jollaisella mummo muinoin polki postiin ja osuuskauppaan. Äkkiä kaikki nuoret halusivat oman mummopyörän ja polkivat menemään reinot rempsallaan.

–  Siis mitkä reinot? No ne vanhanaikaiset ruudulliset miesten aamutossut, jollaisia osa nykynuorista käyttää Suomessa kesät talvet.

Kilomummon kilot eivät liity hänen painoonsa, vaan siihen tehtävään, mitä hän hoitaa.

Nimittäin, jos lähdetään ulkomaille ja ylitetään maitten rajoja ja rajoilla on määräykset kuinka paljon henkilöä kohti voi tuoda tai viedä eri tuotteita rajan yli tullivapaasti, niin tällaisessa tapauksessa saattaa kilomummo olla kullan arvoinen. Hän kun kulkee matkassa, niin saa tullissa laittaa mummon nimiin yhden henkilön tullimaksusta vapaat tavarat. Lennettäessä taas on käytännöllistä, jos kilomummo on vaatimaton tyyppi ja ottaa matkatavaroikseen ainoastaan lääkepussin, esiliinan ja vaihtoyöpaidan.

Kilomummo voisi tietysti kartuttaa eläkettään ja pyytää myös pienet provikat palveluistaan.

– Taidanpa muuttaa Matarenkiin, siellä voi helposti ylittää rajan montakin kertaa vuorokaudessa.

– Ja liukkailla keleillä voisin kilomummona istua autoissa painona, jotta pysyttäisiin paremmin tiellä. Minulla kun on senkaltaiseen työhön luontaiset taipumukset.

 

 

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade ljud i menyn under Min lista