Pakolaisina Pohjoismaihin Irakista tulleet Zhyan Moradi ja Payman Mradian.
Pakolaisina Pohjoismaihin Irakista tulleet Zhyan Moradi ja Payman Mradian. Kuva: Teija Martinsson SR Sisuradio
Studio Sisu

Pakolaisetkin osallistuvat maahanmuuttokeskusteluun

4:24 min

Suomessa sosiaalisessa mediassa leviää Ennen olin pakolainen -kampanja, jossa aiemmin pakolaisena Suomeen tulleet kertovat nykytilanteestaan. Göteborgilainen Zhyan Moradi on yksi kampanjaan osallistuvista.

Göteborgissa vuoden asunut Zhyan Moradi on Iranin kurdi, joka on syntynyt Irakissa. Hänen perheensä pakeni sotaa Suomeen vuoden 1998 kesäkuussa. Kuusi ja puolivuotiaan tytön täti asui jo tuolloin Suomessa.

Hän lähti mukaan kampanjaan, koska kokee pakolaisvastaisuuden lisääntyneen Suomessa viime vuosina.

"Mediassa ja Facebookissa varsinkin näkyy. Esimerkiksi jos lehdessä on, että ulkomaalainen on tehnyt rikoksen, niin on kaiken maailman kommentteja siitä, ettei maksa veroja ja tällaista. Rasistista tekstiä."

Vastapuolenkin näkökulmaa

Kampanjalla halutaan tuoda oma, positiivinen lisänsä Suomessa vellovaan, usein varsin kriittiseen pakolaiskeskusteluun. Kun pakolaisia on tullut enemmän, asenteet ovat koventuneet, kertoo Zhyan Moradi.

– Vaasassa ei silloin paljon ulkomaalaisia ollut, kun me muutimme sinne. Varmaan senkin takia oltiin vähän positiivisempia.

"Silloin kun minä tulin Suomeen, ehkä ajat olivat erilaisempia kuin nyt. Nyt ollaan vähän enemmän vastaan."

Merkonomiksi opiskellut ja kaupan alalla työskentelevä Zhyan ei itse olekaan koskaan kokenut rasismia Suomessa.

"Mutakuono vie työpaikan"

Zhyanin sulhanen, Iranin kurdi hänkin ja pakolaisena Ruotsiin Irakista tullut Payman Mradian, on sen sijaan saanut kokea rasismia, niin koulussa kuin työpaikallakin.

Koulussa häntä nimiteltiin mutakuonoksi ja työpaikalla paheksuttiin, koska hän kuulemma vei työpaikan etniseltä ruotsalaiselta. 

Kaksi vuotta pakolaisleirillä

Payman on työskennellyt lastenhoitajana, vapaa-ajanohjaajana, opettajana ja nyt viimeksi kouluavustajana. Hän tuli Ruotsiin viisitoistavuotiaana joulukuussa vuonna 2004 asuttuaan lähes kaksi vuotta pakolaisleirillä Jordanian ja Irakin rajalla.

Payman kertoo arvostavansa elämäänsä Ruotsissa rasismista huolimatta, sillä täällä kaikki on paljon paremmin kuin pakolaisleirissä, missä kaksitoista henkilöä sai selvitä viikon kahdella pussillisella vihanneksia.

Ymmärrystä myös rasisteille

Sekä Zhyan että Payman ovat sitä mieltä, että Euroopan maiden tulee ottaa vastaan tänne nyt vyöryvät pakolaisvirrat. 

Zhyanilta kuitenkin riittää ymmärrystä myös heitä kohtaan, jotka eivät halua, että heidän maahansa tulee pakolaisia.

"Olen itse nähnyt, miten ulkomaalaiset ovat käyttäytyneet sekä täällä Ruotsissa että Suomessa, joten ehkä heillä on syynsä rasismiin. Suomihan on suomalaisten maa ja tämä on ruotsalaisten maa."

– On suomalaisia ja on ruotsalaisia, jotka tekevät rikoksia, mutta maa on silti heidän. Jos ulkomaalaiset tekevät rikoksia, niin se on heidän mielestään väärin, koska se ei ole heidän kotimaansa, Zhyan lisää.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade ljud i menyn under Min lista