Siperian joet välkkyvät ylhäältäpäin otetussa kuvassa. Kusa: Henri Bergius
Siperian jokia. Kuva: Henri Bergius/CC BY-SA 2.0

Suomalaispojat joutuivat Siperiaan ja unohdettiin

1:46 min

Toisen maailmansodan päätyttyä kaksi suomenruotsalaisnuorukaista jäi neuvostojoukkojen vangitsemiksi. Suomen puolustusvoimat tiesivät poikien kohtalosta, muttei tehnyt asialle mitään.

Toinen vangiksi jääneistä pojista, Tage Söderström julkaisi kokemuksistaan kirjan Med segelbåt till Sibirien vuonna 2005. Nyt kirjasta on julkaistu täydennetty uusintapainos, mistä Suomen puolustusvoimien suhtautuminen käy ilmi. 

13. toukokuuta, 1946. Helsinkiläisnuoret Tage Söderström, 17, ja Nils Randell, 16, päättivät purjehtia Helsingistä Turkuun ja sieltä edelleen Tukholmaan Söderströmin sukulaisten luo.

Tarkoituksena oli nähdä maailmaa ja vaihtaa maisemaa. Sodan jälkeisessä Suomessa ilmapiiri oli painostava ja ruotsinkielisenä oman äidinkielen käyttäminen ei tuntunut luontevalta kotona.

Kohtalokas Porkkala

Nuorukaisten seikkailu eteni hitaasti. Huonon sään vuoksi pojat joutuivat usean päivän ajan pitämään leiriä lähisaarissa. Lopulta, juuri kun he olivat luovuttamassa, oli sää aamulla kirkas ja kaverukset päättivät jatkaa purjehdustaan.

Edessä oli Porkkalan niemi, jonka Neuvostoliitto oli vuokrannut Suomelta sotilastukikohdaksi Moskovan välirauhan mukaisesti. Pojat olivat mielestään riittävän kaukana vuokra-alueesta, mutta neuvostojoukot olivat toista mieltä, sanoo Tage Söderström.

Kaksi viikkoa maakellarissa

Söderströmiä ja Randellia kuulusteltiin Porkkalassa kahden viikon ajan. Tuon ajan he olivat vangittuina maakellariin tehdyssä sellissä.

Pojat ymmärsivät tilanteen vakavuuden, mutta eivät tienneet että vielä pahempaa oli edessä.

Porkkalasta matka jatkui Leningradiin, missä kuulustelut jatkuivat kolmen kuukauden ajan. Poikia epäiltiin vakoilusta. Söderström oli sodan aikana liittynyt suojeluskuntaan, minkä hän uskoo vaikuttaneen vakoiluepäilyihin.

Väkivaltaisesta painostuksesta huolimatta Söderström kieltäytyi allekirjoittamasta tunnustusta, koska tiesi sen tarkoittavan varmaa kuolemaa. Lopulta pojat tuomittiin kolmeksi vuodeksi Siperiaan vankileirille.

Vankileirille Siperiaan

Olot vankileirillä olivat kovat. Ihmishenki ei ollut kallis. Työkalut olivat arvoasteikossa vankien yläpuolella.

Söderström kertoo nähneensä nälkää kolmen vuoden ajan. Hän painoi tuona aikana vain 53 kiloa. Työtä tehtiin auringon noususta auringon laskuun ja työn aikana ei saanut istua.

Väsymyksestä, kylmästä ja nälästä johtuen vankien kesken ei montakaan sanaa vaihdettu.

Vuoden jälkeen Tage Söderström sai keskustella leirillä työskennelleen papin kanssa ja sai yllätyksekseen huomata osaavansa puhua venäjää.

Kirjeet kotiin eivät koskaan tulleet perille. Suomessa viranomaiset kertoivat omaisille poikien hukkuneen.

Talvet kuluivat ratatöissä Baikaljärven pohjoispuolella ja kesät etelässä kolhoosissa.

Vapautus! Vai..?

Kun kolmen vuoden rangaistus oli kärsitty, pojat vapautettiin Söderströmin yllätykseksi vankileiriltä.

Mutta vaikka he pääsivät Siperiasta, koti-Suomeen he eivät vielä saaneet palata. Edessä oli neljä vuotta työntekoa kolhoosissa, tällä kertaa inhimillisemmissä oloissa.

Vuonna 1953 Stalinin kuoltua tehtiin Neuvostoliitossa lukuisia armahduksia. Söderströmin ja Randellin oli viimein aika päästä kotiin.

Vaikea kotiinpaluu

Vaikka paluu Suomeen oli suuri helpotus, ei elämä kuitenkaan mennyt niin kuin pojat olivat odottaneet. Oli ilmeistä, etteivät he olleet tervetulleita Suomeen.

Tage Söderström uskoo sen johtuvan heidän kohtalonsa arkaluontoisuudesta ja Suomen valtion häpeästä. Söderströmin mukaan puolustusvoimat tiesivät heidän vangitsemisestaan.

Päivää ennen Porkkalassa tapahtunutta pidätystä pojat olivat nähneet vastarannalla kolme suomalaista sota-alusta. Aluksista lähetettiin heille signaaleja, joita pojat eivät kuitenkaan ymmärtäneet.

On siis ilmeistä, että puolustusvoimat tiesivät kahdesta Porkkalan edustalla purjehtineesta ja myöhemmin yllättäen kadonneesta suomalaisnuorukaisesta.

Söderström sanoo vankileirillä ihmetelleensä, ettei heidän vapauttamisekseen tehty hänen tietääkseen mitään.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade ljud i menyn under Min lista