Kirjailija ja ihmisoikeusaktivisti Katarina Taikon. Foto Björn Langhammar
1 av 2
Katarina Taikonista kertova dokumentti Taikon tulee Ruotsin ensi-iltaan 2. lokakuuta 2015. Foto Björn Langhammar.

Katarina Taikon - romanien oikeuksien esitaistelija nyt valkokankaalla

Katarinan taistelun ansiosta romanit pääsivät pois telttakylistä
4:54 min

Katarina Taikon tuli suurelle yleisölle tunnetuksi Katitzi-lastenkirjoistaan. Nyt Taikon-dokumentin myötä nousee esiin myös kuva yhdestä Ruotsin keskeisimmistä romanien ihmisoikeuksien puolesta taistelijoista.

Taikon-dokumenttielokuvan ovat ohjanneet ja käsikirjoittaneet Lawen Mohtadi ja Gellert Tamas, kummatkin toimittajia sekä kirjailijoita.

Dokumentti piirtää kuvan siitä, kuinka Katarina Taikonista tuli 1960- ja 1970-luvulla Ruotsin romanien keskeisin ihmisoikeuksien puolestapuhuja. Dokumentti kertoo myös ei niin tunnetusta osasta kansankotia: Ruotsin valtion syrjintäpolitiikasta romaneja kohtaan. 

Teltta- ja hökkelikylistä asuntoihin

Katarina Taikonin tytär Angelica Ström on koko elämänsä asunut asunnoissa. Tämä kuulostaa nykyisin oudolta, mutta Ruotsissa 1900-luvun alussa romaneille tavallisin asumismuoto oli asuntovaunu, teltta tai hökkelikylä. Ruotsalainen lainsäädäntö pakotti romanit muuttamaan paikkakunnalta toiselle aina 1960-luvulle asti.

– Taistelu, jota Katarina Taikon kävi yhdessä muutaman muun romaniaktivistin kanssa johti siihen, että telttakylät saatiin tyhjennettyä ja romanit päästettin hiljalleen muuttamaan asuntoihin. Romaneille avautui myös mahdollisuus käydä koulua, Ström kertoo.

Tärkeä henkilö Taikonin elämässä ja näin myös dokumentissa oli ystävänsä Hans Caldaras, joka on tehnyt pitkän uran laulajana, kirjailijana ja yhteiskunnallisena keskustelijana.

Caldaras on ajanut romanien asiaa vuosikymmeniä ja hän muistuttaa, että ruotsalainen lainsäädäntö pakotti romanit muuttamaan paikkakunnalta toiselle ja asumaan teltoissa ja asuntovaunuissa.

"Tietoista politiikkaa"

– Olen itse asunut koko lapsuuteni teltoissa ja asuntovaunuissa. Meiltä evättiin oikeus asuntoihin ja koulutukseen. Meitä vainottiin ja syrjittiin koko lapsuuteni ajan aivan kammottavalla tavalla, Hans Caldaras kertoo.

Romanien pitäminen pois asuntomarkkinoilta, kouluista ja työmarkkinoilta oli tietoista politiikkaa, Caldaras huomauttaa.

"Tämä oli politikkojen taholta aivan tietoinen strategia, jolla haluttiin estää romanien pääsy ruotsalaiseen yhteiskuntaan. Samalla saatiin ihmisille uskoteltua, että me romanit olisimme itse valinneet elämän teltoissa ja asuntovaunuissa ja että olisimme itse olleet haluttomia käymään koulua."

Yhä ajankohtaista

Edelleen on aivan liian yleistä, että törmää aivan samanlaisiin ennakkoluuloihin meidän fantastisen valistuneessa yhteiskunnassamme, Calderas sanoo. Ruotsin romanit kohtaavat edelleen aseenteellisuutta, ennakkoluuloja ja syrjintää esimerkiksi työmarkkinoilla. Caldaras toteaa Taikon-dokumentin olevan monella tasolla ajakohtainen vieläkin.

– Ne kysymykset, jotka Katarina nosti esille jo 1960-luvulla ovat yhä tänään ajankohtaisia. Juuri asuntoihin ja koulutukseen liittyvät ongelmat eivät nykyään kosketa Ruotsin romaneja, vaan ihmisiä, jotka tulevat maahamme Euroopasta: he haluavat selviytyä ja he tarvitsevat apua, Caldaras summaa.

Relaterat

Grunden i vår journalistik är trovärdighet och opartiskhet. Sveriges Radio är oberoende i förhållande till politiska, religiösa, ekonomiska, offentliga och privata särintressen.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".