Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på https://kundo.se/org/sverigesradio/

Suomessa kiistellään, olivatko evakot pakolaisia

"Kannas oli sotatoimialuetta"
1:16 min
Rintaman siirryttyä palaavat siviiliasukkaat kotiinsa Tornioon Haaparannasta, joka näkyvissä taustalla. Tornio 1944.10.09. Lähde/Källa: SA-kuva. Valokuvaaja/Fotograf: Sot.virk. A.Viitasalo. Kuvan nro: 165605.
Rintaman siirryttyä siviiliasukkaat palasivat kotiinsa Tornioon taustalla näkyvästä Haaparannasta 10.9.1944. Kuva: Sotilasvirkailija A. Viitasalo/SA-kuva

Sota-ajan evakoiden vertaaminen nykypäivän pakolaisiin kuumentaa tunteita Suomessa. Asiasta taitetaan peistä muun muassa useissa evakkokarjalaisten jälkeläisten perustamissa Facebook-ryhmissä.

Kirjeenvaihtajamme tapaaman evakkotaustaisen historiantutkijan kanta asiaan on selvä: sotaa lähdettiin pakoon silloin niin kuin nytkin.

Talvi- jatkosodan tiimellyksessä puoli miljoonaa karjalaista joutui jättämään kotinsa. Lisäksi kymmeniä tuhansia lapsia siirrettiin turvaan Ruotsiin ja Tanskaan.

Sota-aikana Suomessa ei kuitenkaan puhuttu pakolaisista vaan evakoista ja sotalapsista.

Useita sotakirjoja toimittaneen tutkija Kauko I. Rumpusen mukaan kyse oli suomalaiseen kulttuuriin kuuluvasta pahojen asioiden peittelystä.

- Ne olivat niin vaikuttavia ja merkittäviä juttuja, että ei haluttu puhua karhusta karhun nimellä vaan käytettiin otsoa tai mesikämmentä. Ne olivat pelottavia, ilkeitä ja pahoja asioita, Rumpunen selittää.

Evakkotaustaisen tutkijan mielestä kyse oli kuitenkin selvästi pakolaisuudesta.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".