Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på https://kundo.se/org/sverigesradio/
Manja Lehto ja heinäseipäät, Kuva: Manja Lehto
Manja Lehto ja heinäseipäät, Kuva: Manja Lehto

Manja pakinoi: Hyvät heinäkelit #kielipuoli

"Sanaa keli käytetään kuvaamaan ulkona vallitsevaa säätilaa"
3:54 min

Fil tri Manja Lehto Uppsalasta pakinoi keleistä, jotka eivät kummoiset olleet menneenä kesänä.

Vietin perinteisesti kesääni Suomen suvessa. On aina mukava olla mökillä, varsinkin kun minulla on siellä oma sauna. Vaikkakin käyn myös uimahallin saunassa siksi, että siellä pääsee muun kylpemisen ohella myös kielikylpyyn.

Uimahallin kanssasaunojattaret ovat olleet ihan puheliasta porukkaa: mitä enemmän on keskusteltu, sitä kiintoisammaksi on saunominen muuttunut. Etenkin kun on huomattu, että mehän oltiin samalla luokalla kansakoulussa tai että tuo vanhahko rouva onkin entisen ihastukseni vaimo.

Kelit eivät menneenä kesänä olleet kummoiset. Satoi kuin esterin sieltä ja tuuli navakasti puolet toukokuusta ja melkein koko kesäkuun.

Ennen muinoin - tai ainakin vielä 10 vuotta sitten - sanottiin, että on kaunis ilma tai sateinen sää. Taikka puhuttiin hyvästä ja luistavasta hiihtokelistä.

Nyt sanaa ”keli” käytetään kuvaamaan ulkona vallitsevaa säätilaa. Voidaan sanoa esimerkiksi, että onpas ”hienot kelit” tai vaikkapa, että on ”hyvät kelit heinäntekoon”.

Tämä ulkosuomalaisen korvaa kutittava sananvalinta on ihan käyttökelpoista viestintää nykysuomeksi. – Tosin vähän ihmettelen sanan kelirikko sopivaa käyttöä kesäaikaan.

Huonot kelit voivat kyllä kesälläkin aiheuttaa myöhästymisiä. Suunniteltuun kahden tunnin pituiseen automatkaankin voi mennä lähes kolme tuntia, jos on pieni ja kevyt auto ja autossa pienehkö moottori. Tällainen auto kiihtyy huonommin kuin sen ajaja.

Minua hämmästyttää etenkin se, että matkat mitataan nykyään aikayksiköin.

– Tuonne on kymmenen minuutin kävelymatka, ja sinne on kahden tunnin ajomatka, minulle kerrotaan, kun kysyn pitkäkö matka sinne ja tuonne on.

Mistä ovat saaneetkin tietoonsa kävelynopeuteni ja autoni kunnon ja kiihtyvyyden.

Niin, tuo kävelynopeudella mittaaminen… Minun kokemukseni mukaan yksilön kävelyvauhtiin vaikuttaa kovin monta tekijää: sukupuoli, ikä, paino, pituus, terveydentila, kenkien kunto ja sopivuus ja se - pakeneeko jotakin esimerkiksi poliisia tai innokasta ihailijaansa - tai onko kiire oman rakkaan kullan luo - tai onko ehkä menossa juurihoitoon hammaslääkäriin.

Onhan noita muitakin keinoja mitata matkaa ja etäisyyksiä: Esimerkkinä tällaisesta on pituusmitta peninkuuluma eli peninkulma, jota etenkin Ruotsin pohjoisosissa suomea puhuvat käyttivät ainakin vielä 70-luvulla ilmaistessaan matkojen pituutta. – Ruotsalainen käytäntö puhua ”miilistä ”     matkoja mitatessa on peräisin peninkulmasta, jonka pituudeksi vahvistettiin 1800-luvun lopulla Suomessakin tuo tasan 10 kilometriä. - Suomessa alkuperäinen peninkulma oli vain 6 kilometriä pitkä.

Ja onhan vielä olemassa pituusmitta poronkusema. - Onneksi ei matkoja ole alettu mitata täällä Pohjolassa poronkusema -yksiköin. Nimittäin jos näin olisi tehty, niin Brysseliin olisi pitänyt perustaa pituusmittoihin ja -matkoihin erikoistuneen kielinero-matemaatikon virka. Häntä olisi tarvittu muuntamaan poronkusemissa annetut matkalaskujen lukemat kilometreiksi, jotta oikeansuuruiset kilometrikorvaukset voitaisi oikeaoppisesti joko myöntää tai kieltää.

 

 

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".