Ronja Kiira soutaa Ruotsista Suomeen kouluun. Toimittajan pyynnöstä ja valaistuksen vuoksi vene on käännetty Ruotsiin päin, vaikka matka aamuisin on toiseen suuntaan. Kuva/Foto: Hannele Kenttä
1 av 4
Ronja Kiira soutaa Ruotsista Suomeen kouluun. Toimittajan pyynnöstä ja valaistuksen vuoksi vene on käännetty Ruotsiin päin, vaikka matka aamuisin on toiseen suuntaan. Kuva/Foto: Hannele Kenttä
Ronja Kiiran koulumatkan ensimmäinen osa taittuu pyörällä. Rantaan on noin kilometri. Kuva/Foto: Hannele Kenttä
2 av 4
Ronja Kiiran koulumatkan ensimmäinen osa taittuu pyörällä. Rantaan on noin kilometri. Kuva/Foto: Hannele Kenttä
Tähän aikaan vuodesta ankkuri saattaa jo jäätyä maahan kiinni, mikä saattaa ainakin hidastuttaa lähtemistä. Kuva/Foto: Hannele Kenttä
3 av 4
Tähän aikaan vuodesta ankkuri saattaa jo jäätyä maahan kiinni, mikä saattaa ainakin hidastuttaa lähtemistä. Kuva/Foto: Hannele Kenttä
Joskus taas veneestä joutuu äyskäröimään vettä. Kuva/Foto: Hannele Kenttä
4 av 4
Joskus taas veneestä joutuu äyskäröimään vettä. Kuva/Foto: Hannele Kenttä
Huomenta Ruotsi

Ronja soutaa Ruotsista Suomen puolelle kouluun

Äidinkielinen opetus löytyy joen ja valtakunnarajan toiselta puolen
10 min

Luppion kylässä Ruotsin Ylitorniolla asuva Ronja Kiira soutaa kouluun Suomen Ylitorniolle. Syy on yksinkertainen: "Haluan käydä koulua äidinkielellä."

Ronja Kiira on asunut Ruotsin puolella kuudennesta kouluvuodesta lähtien. Silloin hän kokeili koulunkäyntiä ruotsiksi. Vuosi riitti.

– Opin mie sen ruotsin kielen jo siinä, mutta jotenkin se on mukavampaa opiskella omalla äidinkielellä, Raanujärvessä ennen Ruotsiin muuttoa asunut Ronja Kiira kertoo.


Valtakunnanrajan ja joen yli


Lähin koulu Suomen puolella on linnuntietä vain vajaan viiden kilometrin päässä. Mutta siinä välillä on valtakunnanraja. Tosin sekin on maailman rauhallisimmaksi nimetty, mutta kun se raja on vuolas Tornionjoki.

Vietosen järven selällä isän kanssa jo pienenä soututaidon oppineelle se ei ole mikään este.

Aamuisin Kiira hyppää pyörän selkään ja hurauttaa vajaan kilometrin matkan rantaan, nostaa pyörän veneeseen ja soutaa poikki toiselle rannalle ja jatkaa noin neljän kilometrin matkan Ylitornion lukioon.


Kova tuuli on vain hauskaa


Siis silloin kun kaikki sujuu ongelmitta. Kerran vene jouduttiin kääntämään nurin, koska sade oli täyttänyt sen puolilleen. Onneksi Ronjan pikkuveli Birk, joka siihen aikaan vielä kävi myös Ylitornion lukiota, oli mukana.

On myös sattunut, että ankkuri on jäätynyt niin lujaan kiinni maahan, ettei sitä ole lähtenyt irti. Oikein kovalla sateella soutumatka ei myöskään houkuttele. Kova tuuli ei ole koskaan ollut este.

– Se on vain mukavaa, sanoo tämä kirjallisuudesta tutun kaiman kanssa seikkailumielen jakava nuori nainen.


Maisemat tulevat bonuksena


Aamuisin ei yleensä ole aikaa ihailla kauniita maisemia, mutta iltapäivisin koulusta palatessa, sattuu useinkin, että airot pysähtyvät hetkeksi.

Nämä hetket ikuistuvat jonnekin verkkokalvon taakse.

– Se on just se bonus, että saa nähä kuinka se vuenaikojen mukana muuttuu se maisema.

Kamera ei juuri kulje mukana. Se on enemmänkin tiellä ja haittaa täysipainoista kokemista.

– Mie vain ommaan mieleen painan. Ei sitä saa kameran kautta kuitenkaan sitä kaikkea.


Autolla ja jäätietä pitkin


Tänä vuonna soutamista on voinut jatkaa viime vuotta pitempään, mutta vääjäämättömästi lähestyy aika, jolloin joki jäätyy.

Onneksi kouluun pääsee silloin Mataringissä työskentelevän äidin kyydissä, mutta iltapäivisin odotusaikaa tulee, koska julkiset kulkuvälineet menevät harvakseltaan ja minkäänlaista koulukyytiä ei tälle "kielikoululaiselle" ole tiedossa.

Siinä vaiheessa kun joki on kunnolla jäässä, yleensä joulun jälkeen, kyläläiset auraavat joen poikki jäätien. Sen kautta voi taas pyöräillä kouluun.


Suksien vuoro kevättalvella


Kevätpuolella jäätien auraaminen saattaa olla epäsäännöllistä tai jäiden katsotaan olevan jo liian heikko autoille. Silloin on taas aika vaihtaa menopeliä.

– Kyllä mie varmaan jonnekin maaliskuun lopulla hiihdin kouluun. Jäätä pitkin voi vähän oikaista, niin että tulee suoraan koulun rantaan.

Toisinaan kun lumen alla, jään päällä on vettä, hiihtäminen menee kahlaamiseksi. Siinä vaiheessa alkaa jo joskus pelottaa.



Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".