Katri Nisulan kolumni

Kertooko some-raivo kansan mielipiteestä?

3:05 min

Lehtiä lukiessa tuntuu helposti siltä, että kansa raivoaa nykyään milloin mistäkin. Erityisen raivopäisiä näyttävät olevan sosiaalisessa mediassa keskustelevat. Mitä on some-raivo ja onko sillä mitään tekemistä kansan mielipiteen kanssa?

Kyllä kansa tietää, totesi aikoinaan jo kuulu suomalaispoliitikko Veikko Vennamo, joka johti 70-luvulla nyt jo kuollutta ja kuopattua suomalaista änkyräpuoluetta SMP:tä. Ja kyllä kansa tietääkin. Tietämisen lisäksi kansa kohisee ja etenkin raivoaa. Tänä päivänä pelkän kansan sijaan erityisen raivokkailta näyttävät sosiaalisen median käyttäjät, joiden riehumisesta on suomen kieleen tullut uusi sanakin, some-raivo.

Nopealla tiedonhaulla selviää, että viimeisen puolen vuoden aikana suomalaiset ovat raivonneet muun muassa poliisille taksilain tulkinnasta, ministerille kolhoosiautoista - siis esityksestä, jossa oli kyse kimppakyytien suosimisesta, rautatieyhtiö VR:n surkeista hodareista, Tähtien sota -elokuvan epäonnistuneesta tekstityksestä, sekä liian kalliista festarilipuista. Ennen muuta suomalaisessa sosiaalisessa mediassa on tänä vuonna raivottu maahanmuutosta, rasismista, monikulttuurisuuden puolustamisesta ja ulkomaalaisten tekemistä raiskauksista. Lisäksi intohimoja sosiaalisessa mediassa on herättänyt muun muassa julki-imetys sekä naisten lääppiminen.

Joku saattaa olla nyt sitä mieltä, että olen yhdistellyt toisiinsa täysin mielivaltaisesti tärkeitä ja vähemmän tärkeitä, pieniä ja suuria asioita, joilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Näin tietysti onkin. Ainoa näitä ilmiöitä yhdistävä tekijä on sana raivo tai kohu sekä kansa. Tärkeää on miettiä, edustavatko nämä ilmiöt koko kansan asennetta, siis sellaista mielipidettä joka yhdistäisi kaikkia tai ainakin suurinta osaa suomalaisista, ja onko oikeastaan edes kyse raivosta tai kohusta.

Oikea vastaus on, että ei tietenkään. Liian kalliit festariliput saattoivat esimerkiksi ärsyttää konserttiin menijöitä, mutta suurinta osaa suomalaisista lippujen hinnat eivät todennäköisesti kiinnostaneet pätkääkään.

Vaaralliseksi asia muuttuu, kun väitettyjen raivostumisen ja kohujen perusteella aletaan tehdä johtopäätöksiä enemmistön mielipiteestä. Yksi surullisista esimerkeistä nähtiin viime viikolla kun kaksi Rajat kiinni -liikkeen edustajaa pääsi Ylen suorassa lähetyksessä kertomaan, kuinka suurin osa suomalaisista haluaa rajoittaa maahanmuuttoa, ilman että toimittajat peräänkuuluttivat lainkaan, mihin haastateltavien käsitys perustuu. Viime aikoina tehdyt laajat gallup-tutkimukset osoittavat nimittäin aivan toista. Yhä edelleen selvä enemmistö, 60 prosenttia suomalaisista, suhtautuu maahanmuuttoon myönteisesti.

Voi olla, että omassa sosiaalisessa piirissämme omien some-kontaktiemme kautta törmäämme ilmiöihin, jotka näyttävät raivostuttavan isoa osaa tuttavistamme. Kansan mielipiteestä se ei kuitenkaan kerro mitään. Omasta tuttavapiiristämme ja ehkä myös tiedonlähteistämme kyllä.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade ljud i menyn under Min lista