Ruotsin uusia seteleitä lompakon yläpuolella. Kuva/Foto: Fredrik Sandberg/TT
1 av 2
Kuva/Foto: Fredrik Sandberg/TT
Helena Cronséll Tukholman Lääninhallituksesta. Kuva/Foto: Kaisa Vuonokari/Sveriges Radio Sisuradio
2 av 2
Helena Cronséll Tukholman Lääninhallituksesta. Kuva/Foto: Kaisa Vuonokari/Sveriges Radio Sisuradio

Ehdotus hallitukselle: hallintoaluerahojen käyttö uusiksi

"Vähemmän palkkoihin, enemmän esikouluun ja vanhustenhuoltoon"
1:33 min

Hallitukselle on jätetty ehdotus siitä, miten kunnat ja maakäräjät tulevaisuudessa saisivat käyttää suomen, meänkielen ja saamen hallintoalueille tarkoitettuja rahoja.       

Suomen, meänkielen ja saamen hallintoalueisiin kuuluu tällä hetkellä 75 kuntaa ja 14 maakäräjää.

Ne saavat vuosittain yhteensä noin 80 miljoonaa kruunua valtion tukea, jotta ne voivat toteuttaa vähemmistölain kansalaisille antamat oikeudet.

Suuri osa näistä rahoista on tähän asti mennyt esimerkiksi hallintoaluetyötä koordinoivien työntekijöiden palkkoihin.

Ei enää koko koordinaattorin palkkaa

Koko koordinaattorin palkkaa ei kuitenkaan enää jatkossa voisi maksaa tästä valtiontuesta, jos hallitus hyväksyy sen pöydälle maanantaina 1.2.  jätetyt, uudet suuntaviivat.  

Suuri osa valtion tuesta kuluu tällä hetkellä palkkakustannuksiin, mutta nyt ehdotamme uusissa suuntaviivoisaamme, että valtiontukea voisi käyttää vain osaan henkilöstökustannuksista, jotta jäljelle jää rahaa toimintaan, esimerkiksi esikoulun ja vanhustenhuollon alalla

– Merkitseekö tämä sitä, että kunta ei voisi maksaa hallintoaluekoordinaattorin koko palkkaa tästä valtiontuesta?

– Kyllä se käytännössä tarkoittaa sitä.

Esikoulu ja vanhustenhoito toimimaan

Rahat pitäisi sen sijaan Lääninhallituksen mukaan panostaa esimerkiksi siihen, että vähemmistökielinen esikoulutoiminta ja vanhustenhoito todella saadaan toimimaan.

– Enemmän esikouluun ja vanhustenhuoltoon, vähemmän palkkoihin. Uskomme, että se on oikea suunta rahankäytössä!, Helena Cronséll kiteyttää.

Rahoja saisi uusien suuntaviivojen mukaan käyttää esimerkiksi kunnan esikoulu- ja vanhustenhoitotoiminnan uudelleenorganisoimiseen, jos vähemmistökielisen toiminnan aikaansaaminen sitä vaatii.

Myös tarpeiden kartoittaminen sekä vähemmistökielisen henkilökunnan hankkiminen erilaisin keinoin voi olla sallittuja kustannuksia.

Ei kirjastojen ja esikoulujen kirjoihin

Lääninhallituksen laatimista suuntaviivoissa luotellaan myös muita esimerkkejä nykyisestä käytöstä, joka ei enää jatkossa olisi mahdollista.

* Vähemmistökielisen kirjallisuuden hankkimista kirjastoihin ei saisi kustantaa tällä tuella. Näin siksi, että se kuuluu nykyisen kirjastolain mukaan joka tapauksessa kirjastojen tehtävään, Lääninhallitus kirjoittaa raportissaan.   

* Esikouluihin hankittua vähemmistökielistä pedagogista materiaalia, kuten kirjoja, ei pitäisi maksaa hallintoaluerahoilla. Lääninhallitus perustelee linjausta sillä, että kunnat hankkivat joka tapauksessa vähemmistökielistä materiaalia esikouluihinsa ja vain se, että materiaali on toisella kielellä, ei tee siitä lisäkustannusta. Jos vähemmistökielisen materiaalin joutuu hankkimaan esimerkiksi toisesta maasta, voi postituskulut kuitenkin maksaa hallintoaluerahoista.

 * Rahaa ei saisi käyttää "kulttuurijippoihin" - ainakaan priorosoitujen alueiden kuten esikoulun ja vanhustenhuollon kustannuksella, Lääninhallitus kirjoittaa raportissaan. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi, että koko valtiontukea ei voi upottaa kulttuuritapahtumiin, Helena Cronséll selventää.

   

Lisää

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".