Tatja Hirvikoski, ADHD -tutkija ja dosentti Karolinska Instituutista. Foto: Niki Bergman / Sveriges radio Sisuradio
Tatja Hirvikoski, ADHD -tutkija ja dosentti Karolinska Instituutista. Foto: Niki Bergman / Sveriges radio Sisuradio
Iltapäivä

Tutkija: Koulut eivät tue tarpeeksi lapsia joilla on ADHD

"Kouluista puuttuvat resurssit ja kompetenssi auttaa lapsia joilla on ADHD"
15 min

Tarkkaavaisuus ja ylivilkkaushäiriö ADHD on yleistynyt kuluneiden 25 vuoden aikana voimakkaasti. Tutkijan mukaan apupuhelimeen tulee eniten kysymyksiä turhautuneilta vanhemmilta.

Ruotsissa noin 350 000 henkilöllä on tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö eli ADHD. Se on osittain perinnöllistä, sanoo tutkija ja neuropsykologi Tatja Hirvikoski, Karoliinisen Instituutin (KI) dosentti.

– Oireita voi olla enemmän tai vähemmän. Noin 5 %:lla oireita on niin paljon, että on aiheellista asettaa diagnoosi.

Koulunkäyntiä ADHD saattaa vaikeuttaa. Diagnoosista löytyy keskittymisvaikeudet, unohtelu ja vaikeus muistaa annettuja ohjeita. Myös mielijohteiden hillintä on vaikea ADHD-lapselle.

Suurin osa lapsista joilla on ADHD ovat yhtä älykkäitä kuin lapset joilla ei ole ADHD-diagnoosia. 

Kouluista puuttuu kompetenssi

Koulu ei tällä hetkellä osaa kohdata lapsia joilla on ADHD, Tatja Hirvikoski toteaa. Usein puuttuvat resurssit ja kompetenssi.

ADHD-centeriin tulleista puheluista on äskettäin tehty yhteenveto, jonka mukaan juuri koulua koskevat kysymykset huolestuttivat vanhempia eniten.

– Kysytään: Mitä apua minulla on oikeus saada? Miksi emme saa apua koulusta? Mitä voin vaatia vanhempana? Tatja Hirvikoski kertoo.

Pari vuotta sitten tulleen raportin mukaan perheet ja lapset joilla on ADHD usein kokevat syrjintää.

– Yhteiskunnassa on myös paljon ennakkoluuloja, luullaan että kaikki joilla on ADHD ovat väkivaltaisia, Hirvikoski kertoo.

Trendikäs diagnoosi?

Tarkkaavaisuus ja ylivilkkaushäiriö ADHD on yleistynyt kuluneiden 25 vuoden aikana voimakkaasti. Tutkija ei kuitenkaan halua puhua trendidiagnoosista.

– Oireita ei ole enempää kuin 25 vuotta sitten, mutta diagnoosia annetaan enemmän. Osittain tiedetään enemmän ja nykyisin on myös muita menetelmiä auttaa, miettii Tatja Hirvikoski.

Yhteiskunta on myös muuttunut ja vaatimukset ovat muuttuneet.

– Näistä samoista oireista tulee ehkä helpommin toimintarajoite tämän päivän yhteiskunnasta.

Diagnoosia ei oteta vakavasti

Amerikkalainen neurologi Richard Saul kohautti vuonna 2014 kontroversiellilla kirjallaan "Adhd does not exist" jonka mukaan ihmisiä diagnosoidaan turhaan. Tatja Hirvikosken mielestä kirja on stigmatisoiva.

– Yksi oireista on että unohtelee asioita. Mutta kun kysymys on ADHD:sta, unohtelu on ihan eri mittakaavassa. Sitä ei ihan ymmärretä, Hirvikoski sanoo.

ADHD voidaan kääntää eduksi

– Jos ADHD diagnostisoidaan tarpeeksi ajoissa. Samat oireet voivat joskus olla etukin. Oikealla tuella he voivat olla fantastisen energisiä ja luovia ihmisiä, jotka saavat valtavasti aikaan, kunhan vain löytävät oikean tilanteen, Tatja Hirvikoski toteaa.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".