Foto: Nathalie Babineau-Griffiths/flickr
1 av 2
Tyttö häpeää. Kuva/Foto: Nathalie Babineau-Griffiths/flickr (CC BY-NC-ND 2.0)
Jojo Tuulikki Oinonen
2 av 2
Hahmoterapeutti Jojo Tuulikki Oinonen. Kuva/Foto: Riitta Huikko SR Sisuradio
Kohtauspaikka

Häpeän tunne auttaa sopeutumaan ryhmään

Kukaan ei halua puhua häpeästä
8:51 min

Häpeä on luonnollinen tunne, jonka kaikki ihmiset tuntevat ja tunnistavat. Se, mitä hävetään, vaihtelee eri maiden, kulttuurien ja ihmisten välillä, mutta tunteella on tärkeä tarkoitus.

Hahmoterapeutti Jojo Tuulikki Oinonen on erikoistunut häpeään ja syyllisyyteen ja luennoi aiheesta.

Aihe on vähän hassu, ja siksi haluankin puhua siitä. Häpeä on luonnollinen tunne, vaikka sitä kokiessamme haluamme mennä piiloon.


Ryhmän hyväksyntä tärkeää

Häpeällä on tärkeä sosiaalinen merkitys ihmiskunnan historiassa.

Eloonjäämisen kannalta on ollut tärkeää, että saamme kuulua ryhmään. Ryhmä on suojellut ihmistä, mikäli on suostunut ryhmän sääntöihin. Jos kävi niin, että ryhmä ei enää ottanut henkilöä mukaan, se tuntui todella pahalta.

Häpeä auttaa ihmistä miettimään tekojensa seurauksia ja sopeutumaan uudelleen ryhmään. Häpeä auttaa meitä myös välttämään sellaista, mikä ei ole hyväksi meille.


Aikuiset lasten avuksi

Hahmoterapeutti eli gestaltterapeut Jojo Tuulikki Oinonen kertoo, että aikuisten tehtävänä on auttaa lapsia ymmärtämään, missä rajat menevät.

– Mutta jos lapsena tulee liikaa torjutuksi, eikä saa vanhempien hyvää tukea, häpeä alkaa vaikuttaa siihen, kuinka näkee itsensä. Se voi johtaa siihen että sopeutuu liikaa, menettää oman arvonsa, enkä halua olla mukana ryhmässä tai tukea sitä, Oinonen kertoo.


Häpeä ja haavoittuvaisuus ovat hyvän pohja

Häpeällä on positiivinen puoli siksi, että sillä on yhteys ihmisen haavoittuvaisuuteen. Se kertoo ihmiselle, koska on menty liian pitkälle, koska on loukattu jotain toista ihmistä tai koska itseä on loukattu.

Jos lapsena joutuu aina käsittelemään häpeän tunteita yksin, lapsi tulkitsee, että hänessä on jotain vikaa, eikä siksi saa olla mukana ryhmässä. Mutta jos pohjalla on vanhemman rakkaus, ja lapsi tietää, että saa olla mukana ryhmässä sellaisena kuin on, hän oppii, että ryhmässä on tarpeita muillakin.

– Tämä antaa hyvän pohjan itsetunnolle: ymmärtää, että on rakkauden arvoinen, mutta ei voi ryhmässä tehdä mitä tahansa, Oinonen summaa.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".