Saamelaiskylän yksinoikeus metsästykseen ja kalastukseen vahvistettiin käräjäoikeudessa
Girjaksen saamelaiskylä on voittanut oikeudenkäynnin valtiota vastaan kalastus- ja metsästysoikeuksista tunturissa.
Girjaksen saamelaiskylän puheenjohtaja Matti Berg liikuttui kyyneliin, kun vuosia kestäneen, kalastusta ja metsästystä koskevan oikeusprosessiin lopputulos julkaistiin Jällivaaran käräjäoikeudessa.
– Tämä on onnea. Sitä ei melkein voi pukea sanoiksi. On kuin kivi putoaisi sydämeltä. Tämä on suuri voitto meille, Berg totesi saatuaan tuomion käsiinsä.
Pienriistapyynti avattiin kaikille
Saamelaiskylä haastoi Ruotsin valtion oikeuteen vuonna 2009.
Prosessin juuret juontavat kuitenkin vuoteen 1993, jolloin Ruotsi vapautti pienriistapyynnin tunturissa. Yhdeksän vuotta sitten pyynti avattiin myös ulkomaisille metsästäjille.
Saamelaiskylällä yksinoikeus
Keskiviikkona 3.2. julkaistussa tuomiossaan Jällivaaran käräjäoikeus toteaa kuitenkin, että Girjaksen saamelaiskylällä on yksinoikeus kalastukseen ja pienriistan, kuten riekkojen pyyntiin omilla maillaan viljelyalueen yläpuolella eli tunturissa.
Valtio ei siis saisi hallinnoida esimerkiksi metsästysoikeutta alueella, kuten se tällä hetkellä tekee lääninhallituksen välityksellä.
Tuhat vuotta alueella
Tuomari Christer Thornefors perusteli tuomiota sillä, että saamelaiskylä on onnistunut todistamaan, että saamelaiset ovat käyttäneet maita juuri tähän tarkoitukseen ainakin tuhannen vuoden ajan - käytännössä ilman kilpailevia tahoja.
– Eikä edes se, että valtio myöhemmin sai maat omaan omistukseensa, poista saamelaiskylän hankkimaa tapaoikeutta (sedavanerätt) kalastukseen ja metsästykseen alueella, Christer Thornefors selvensi tuomarareiden lehdistötilaisuudessa Jällivaarassa.
Uskoa Ruotsin oikeuslaitokseen
Girjaksen saamelaiskylän puheenjohtaja Matti Berg analysoi tuomiota, kun suurin tunnekuohu oli laantunut.
– On surullista, että alkuperäiskansa joutuu taistelemaan oikeuksistaan oikeudessa tällä tavalla, mutta päivän tuomio antaa kuitenkin uskoa Ruotsin oikeuslaitokseen, Berg toteaa.
Tämä on Jällivaaran käräjäoikeudelta moderni tuomio, joka myötäilee kansainvälistä alkuperäiskansaoikeutta.
Valtio valittanee tuomiosta
Hallituksella on nyt kolme viikkoa aikaa valittaa tuomiosta, ja valtiota edustava oikeuskansleri Anna Skarhed sanoo, että moni seikka puhuu sen puolesta, että valtio päättää sen myös tehdä.
– On todennäköistä, että valtio löytää syitä valittaa tuomiosta, mutta en voi vielä tänään sanoa varmasti, oikeuskansleri sanoo.
