Leif ja Bror istuvat keittiössä auringonpaisteessa.
1 av 2
Leif Träskböle on syntyisin Närpiöstä ja Bror Söderlund Lapväärtistä. Foto: Merja Laitinen / Sveriges Radio Sisuradio
Bror Söderlund, Ronny Brodd, Leif Träskböle
2 av 2
Bror Söderlund, Ronny Brodd, Leif Träskböle. Foto: Merja Laitinen / Sveriges Radio Sisuradio
#Kielipuoli

Torshällassa puhutaan suomenruotsia pohjalaisittain

Suomenruotsalaiset tunnetaan Torshällassa
7:03 min

Föreningen finlandssvenskar i västra Mälardalen-yhdistys pitää päämajaa Torshällassa. Puheenjohtaja Bror Söderlund kertoo, että monet jäsenet ovat syntyisin Etelä-Pohjanmaalta.

Svenska litteratursällskapet Suomessa on aloittanut laajan kielihankkeen nimeltä Svenskan i Finland idag och igår. Hankkeen puitteissa on ilmestynyt kaksi kirjaa, joista ensimmäinen käsittelee murteita ja pikkukaupunkien ruotsin kieltä, toinen kaksikielisyyttä ja sitäkin, kuinka suomenruotsalainen ja riikinruotsalainen keskustelutyyli poikkeavat toisistaan.

Monet Ruotsiin muuttaneet suomenruotsalaiset ovat tuoneet murteensa mukanaan muuttaessaan Ruotsiin. Torshällassa puhutaan Etelä-Pohjanmaan murteita.

Juuret Närpiössä ja Lapväärtissä

Torshällalainen Bror Söderlund kertoo, että hyvin monilla Eskilstunassa, Torshällassa ja yleensä Mälarinlaakson länsi-osissa asuvilla suomenruotsalaisilla on juuret Etelä-Pohjanmaalla: Närpiössä, Kristiinankaupungissa, Kaskisella ja Korsnäsissä.

Bror Söderlund johtaa Föreningen finlandssvenskar i västra Mälardalen-yhdistystä, jolla on tällä hetkellä 65 jäsentä, suurin osa heistä jo iäkkäitä. Bror itse on syntyijään Lapväärtin kylästä, Kauhajoen läheltä, jossa pitää vielä kotitaloaan kesämökkinä.

Käymme siellä joka kesä ainakin Kristiinan kaupungin kesämarkkinoilla. Siellä tapaa kaikki tutut vuosien varrelta.

Riikinruotsia puhuvan on vaikea ymmärtää murresanoja

Suomenruotsia puhutaan noin 80:llä eri murteella. Bror Söderlund kertoo, että Etelä-Pohjanmaan ruotsalaisseuduilla on useita erilaisia murteita ja kieliraja suomenkielisiin seutuihin on melko jyrkkä. Hänen lapsensa ja lapsenlapsensa osaavat Lappväärtin murretta, mutta käyttävät enimmäkseen riikinruotsia, suomenkielisten kanssa englantia.

– Joo, synnyinseudulla puhutaan kyllä useita murteita ja ruotsinkieliset pysyttelevät omilla alueillaan, suomenkieliset omillaan, mutta poikkeuksiakin on, tuumailee Bror Söderlund. 

Närpiön murretta on vaikea ymmärtää

Muutettuaan Ruotsiin yli 50 vuotta sitten, Bror tapasi vaimonsa Lean, joka on syntynyt Kauhajoella vain 40 kilometriä Brorin kotikylältä. Mutkan kautta Bror ylitti kielirajan ja puhuu hyvin suomeakin. Torshällalainen Leif Träskböle sen sijaan ei taida suomea, mutta entisen kotiseudun Närpiön murre sujuu vieläkin.

– Muutin tänne uteliaisuudesta vuonna 1966, silloinhan kaikkien piti tulla tänne. Jos puhun Närpiön murretta, et ymmärrä mitään, Leif myhäilee.

Närpiöläiset näkyvät Torshällassa

Närpiöläistä alkuperää olevan Ellfolkin suvun rakennusyritys on paikkakunnan johtava ja kasvaa yhä. Paikallinen urheiluareenakin kantaa suvun nimeä. Leif Träskböle on tehnyt työtä työnjohtajana teollisuudessa ja viime vuosina rakennuksilla. Hän katsoo, että suomenruotsalaiset ovat näkyvä tekijä Eskilstunan kuntaan kuuluvassa Torshällassa. 

Uskallan sanoa, että en oikein tiedä, miltä Torshälla näyttäisi, jos emme olisi olleet mukana paikkakunnan elämässä!


 


Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".