Luulajan ruotsinsuomalaiset
Ruotsinsuomalaiset Anne-Maria Angeria, Jorma Juustovaara, Ove Bucht, Eine Johansson sekä Salli ja Rolf Björnfot. Foto: Pekka Kenttälä SR Sisuradio
Kohtauspaikka

Tärkeä ja merkittävä päivä, jolloin voi olla ylpeä ruotsinsuomalainen

"Älkää hävetkö suomen kielen puhumista!"
11 min

Tänään 24.2. vietetään Ruotsinsuomalaisten päivää ympäri Ruotsia. Luulajassa kokoontui iloinen porukka, jolta toimittajamme Pekka Kenttälä haluaa tietää, keitä me oikein olemme...

Tänään on Ruotsinsuomalaisten päivä! Mutta mitä se merkitsee, ja miksi ruotsinsuomalaisia pitää huomioida omalla päivällä? SR Sisuradion Luulajan studiossa keskusteltiin näistä asioista.

Suomalaisempi kuin suomalaiset itse

– Minä olen kaiken aikaa tehnyt töitä, joissa olen puolustanut suomalaisten asioita täällä Ruotsissa. Alkuun minä olin suomaisempi kuin suomalaiset itse, Salli Björnfot toteaa.

Hän puolusti äidinkielen opetusta koulussa, ja kirkon valtakunnallisella tasolla hän puolusti ruotsinsuomaisten asioita samalla tavalla.

Salli Björnfot on ollut mukana ruotsinsuomalaisessa valtuuskunnassa ja sitä kautta vaikuttanut siihen, että Luulaja on päässyt  suomen kielen hallintoalueeseen.

– Kaikessa näissä pitää automaattisesti tuntea itsensä olevan ruotsinsuomalainen, eihän sitä muuten voi puolustaa, Salli Björnfot toteaa ja huomauttaa, että ruotsinsuomalaisia on 750 000 Ruotsissa.

Salli Björnfot pitää huonona sitä, että äidinkielen opetus on vähenetty minimiin kouluissa.
– Sillä määrällä ei pystytä pitämään kieltä yllä, hän sanoo.

Salli Björnfot toteaa samalla, että ruotsinsuomalaisia on ollut aina, ja että määrä senkun kasvaa. Meidän ja tulevien sukupolvien vastuulla on Salli Björnfotin mukaan ruotsinsuomalaisen kulttuurin säilyttäminen.

Ostettu kansalaisuus

Eine Johansson tuli Ruotsiin sotalapsena 1942.

– Minä katson olevani suomalainen, vaikka olen Ruotsin kansalainen, koska se on ostettu kansalaisuus, hän sanoo.

Eine Johanssonnin mukaan on pelkkä ilo ja ylpeys siitä, että on saanut ottaa vastaan luku- ja kirjoitustaidon kielellä, jolla pystyy tulemaan toimeen niin suomeksi kuin meänkielelläkin.

– Kieli ei ole koskaan raskas kantaa, Johansson toteaa.

Kotimaa Suomi, asuinmaa Ruotsi

Jorma Juustovaara on asunut Ruotsissa 47 vuotta ja toteaa olevansa täysin suomalainen, mutta kutsuu itseään ruotsinsuomalaiseksi.

– Minä ruukaan sanoa, että kotimaa on Suomi ja asuinmaa Ruotsi, hän sanoo.

Jorma Juustovaara kertoo, että hänelle tulee useasti kysymyksiä siitä, milloin hän aikoo muuttaa takaisin Suomeen ollessaan siellä.
– En koskaan, hän vastaa.

Jorma Juustovaara kehottaa kaikkia ruotsinsuomalaisia käyttämään suomen kieltä häpeämättä sitä. 

Studiovieraat toteavat, että on hyvä, että Ruotsinsuomalaisten päivää vietetään.

Suurinta vähemmistöryhmää arvostetaan

Anne-Maria Angeria on syntynyt Suomessa ja muuttanut Ruotsiin vuonna 1999. Hän sanoi aikaisemmin, että oli Suomesta, mutta ajan ja työn myötä hän on alkanut kutsua itseään ruotsinsuomalaseksi. Angeria on töissä Luulajan kunnan suomen kielen hallintoaluetoiminnassa koordinaattorina.

– Kai sitä jollain tavalla on ruotsinsuomalainen, kun ei koe olevansa ruotsalainen, hän kertoo.

Anne-Maria Angeria toteaa, että ruotsinsuomalaiset ovat Ruotsin suurin vähemmistöryhmä, ja se näkyy ja kuuluu.

– Tuntuu hyvältä, että meidät tunnustetaan ja että meitä arvostetaan Ruotsissa, hän sanoo.

Angerian mukaan tämä näkyy yhteiskunnassa siten, ettei enää tarvitse hävetä suomen kielen käyttöä.

– Toivoisin, että ihmiset uskaltaisivat käyttää kieltä enemmän, jos vaikka on esimerkiksi töissä kaupassa tai ravintolassa, hän lisää. 

Tornionlaaksolainen on oma itsensä samoissa porukoissa

Rolf Björnfot kutsuu itseään tornionlaaksolaiseksi.

– Antaa niiden olla, jotka eivät välitä juuristaan. Me voimme vain antaa heille faktaa, ja jos se ei kelpaa, niin selvä, hän toteaa.

Rolf Björnfot kertoi käyvänsä rautakaupassa Suomessa, jossa pyydettiin häntä kertomaan nimensä. Kuullessaan Björnfotin myyjä totesi Rolfin olevan ulkomaalainen.

Ove Bucht kertoo kasvaneensa Ruotsin Juoksengissa.

– Kotona puhuttiin suomea tai meänkieltä ja ruotsia. Kuulun kulttuurisesti ruotsinsuomalaisiin, koska puhumme suomea, mutta kuulumme kuitenkin kaikki samaan porukkaan Suomi ja Ruotsi, hän sanoo.

Ove Buchtin mukaan on myös tärkeää, että otetaan osaa ruotsinsuomalaiseen kulttuuriin eikä pelkästään kielikysymyksiin.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".