Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på https://kundo.se/org/sverigesradio/

Haaparanta: Enemmistöllä koululaisista suomi äidinkielenään

Julkaistu onsdag 24 februari 2016 kl 06.30
Oppilas: "Joittenkin kaa pittää puhua ruottia, kun ne ei tajua suomea"
(4:14 min)
Marielundin koulun kahdeksasluokkalaiset opiskelevat äidinkieltään suomea opettaja Hannu Riston johdolla.
Marielundin koulun kahdeksasluokkalaiset opiskelevat äidinkieltään suomea opettaja Hannu Riston johdolla. Foto: Teija Nurminen SR Sisuradio

Ruotsin suomalaisimman kunnan eli Haaparannan koulujen oppilaista valtaosa puhuu tätä nykyä äidinkielenään suomea. Suomen kieli on nyt ensi kertaa ohittanut ruotsin koululaisten yleisimpänä äidinkielenä.

Neljässä seitsemästä Haaparannan koulusta enemmistö oppilaista puhuu suomea äidinkielenään. Tiedot käyvät ilmi kunnan tuoreesta laaturaportista, jota on koottu vuosittain viiden viime vuoden ajan.

Sara Simolin ja Kasper Savilampi käyvät kahdeksatta luokkaa Haaparannan Marielundin peruskoulussa. He opiskelevat suomea äidinkielenään runsaat kolme tuntia viikossa opettaja Hannu Riston johdolla.

– Ainakin minä osaan molempia kieliä. Joidenkin kanssa pitää puhua ruotsia, koska he eivät tajua suomea, kertoo Kasper.

– Minulla on sekä ruotsin- että suomenkielisiä kavereita, joten puhun kumpaakin kieltä, mutta eniten suomea, sanoo puolestaan Sara.

Muuttoliikettä epäillään syypääksi

Haaparannan kunnan koulutoimesta vastaava hallintopäällikkö Arja Martinviita ei ainakaan suoralta kädeltä osaa sanoa, mistä suomen kielen yleistyminen johtuu.

Meillähän on keskustassa kouluja, joissa suomi on ollut vahvempi. Mutta juuri tänä vuonna ilmeni, että kyläkouluilla ovat lisääntyneet oppilaat, joilla on kotikielenään suomi.

– En ole vielä ehtinyt analysoida, mistä syystä kylille on muuttanut enemmän suomalaisia perheitä. Mutta Haaparantahan on sellainen paikka, että tänne muutetaan paljon ja täältä muutetaan pois - rajankin yli.

Suomenkielisten syntyvyys kasvussa? 

Kaduilta tavoitetuilta haaparantalaisiltakaan ei löytynyt ilmiölle varmaa selitystä. Johanna Korkala veikkaa syyksi Martinviidan tapaan muuttoliikettä.

– Jaa-a, mistähän se johtuisi. Paljonhan tänne muuttaa ihmisiä, pohtii Johanna. 

Hänen kaveriltaan Carina Jussilalta löytyy myös toisenlainen selitys.

Täällä on paljon suomalaisia perheitä ja paljon on sellaisia, jotka ovat syntyneetkin täällä Haaparannalla ja Ruotsissa, mutta puhuvat suomea kotona. Uskoisin, että se voisi olla yksi syy.

Hallintoalueen hedelmä?

Etnologi Helena Ruotsalalla on useitakin näkemyksiä siitä, miksi suomi on vallannut tilaa ruotsilta. Ruotsala on tutkinut rajat ylittävää arkea ja identiteetin rakentumista Haaparanta-Tornion kaksoiskaupungissa 2010-luvulla.

– Kyllähän se tietenkin vaikuttaa se porukka, missä ihmiset ovat, missä kieli vahvistuu ja mitä kieltä käytetään. Mutta vaikuttaako siihen yleensä se, että suomi on vahvistunut täällä muutenkin? Jos ajattelee tätä hallintoaluetta tai esimerkiksi sitä, että Haaparannan kaupunki käänsi kotisivunsa suomeksi ja niin edelleen, ovat ne osaltaan voineet vaikuttaa.

Helena Ruotsala muistuttaa, että suomen kieli oli kiellettyä Haaparannalla vielä vuoteen 1958-59 asti, mistä lienee periytynyt tietynlainen oman kielen halveksiminen.

Olisiko tästä oman kielen arvostuksen puutteesta tietyllä tavalla päästy nyt eroon? Tänä päivänä huomataan kielen arvo ja merkitys.

Kaksikieliset edistäjinä

Ruotsala nostaa esiin myös verkottumisen ja kaksikielisten kulttuuristen "broukkereiden" tärkeän merkityksen kielen välittäjinä monella tasolla.

– Jos on olemassa henkilöitä, jotka eivät välttämättä uskalla puhua molempia kieliä, he auttavat siinä. Heitä on ollut jo vanhastaan, mutta nyt on nähtävästi kasvamassa uusi polvi.

Ruotsala huomauttaa myös, että ehkä nykyään on myös hyväksyttävämpää niin sanottu koodin vaihto eli että kieltä puhuttaessa voi sujuvasti heittää jonkin sanan tai ilmaisun toiselle kielellä, mikäli sitä ei satu ensimmäisellä kielellä muistamaan.

Ruotsikin oppilailla hallussa

Miten hyvin sitten ruotsin kieli on hallussa suomea äidinkielenään puhuvilla haaparantalaisoppilailla? Kahdeksasluokkalaiset Sara Simolin ja Kasper Savilampi kertovat.

– Koulussa olen ruotsin oppinut ja kyllä osaan riittävästi, sanoo Sara.

Osaan ruotsia, mutten halua puhua sitä. En tykkää siitä kielestä. Suomi on parempi.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".