Ruotsinsuomalainen esikoululainen
Ruotsinsuomalainen esikoululainen. Foto: Kirsi Blomberg SR Sisuradio

Haninge: kaksikielinen peruskoulutoiminta voisi alkaa syksyllä 2017

Perustamisesta sopimus jo yli vuosi sitten
1:32 min

Haningen kunta tutkii edellytyksiä kaksikieliselle ruotsinsuomalaiselle peruskouluopetukselle. Kiinnostuneita on monia kymmeniä.

Tukholman eteläpuolella sijaistevassa Haningessa valtaa pitävä kolmen puolueen koalitio (S, C, Mp) sopi jo yli vuosi sitten kaksikielisten kunnallisten luokkien perustamisesta.

Lokakuussa esikoululautakunta antoi koulutushallinnolle tehtäväksi tutkia edellytyksiä luokkien perustamiselle, ja hallinto kartoittaa nyt muun muassa kysyntää.

Haningen tulevat suomenkieliset peruskoululaiset saavat todennäköisesti kaksikielistä koulutusta viimeistään ensi vuoden syksystä lähtien, kertoo kunnan perus- ja esikoululautakunnan puheenjohtaja Maria Fägersten (S).

– Toiminta voisi ehkä alkaa jo ensi syksynä, jos kysyntä on tarpeeksi suuri, Maria Fägersten sanoo. 

Kiinnostuneita lapsia eri ikäryhmistä

Kunta on tähän mennessä vastaanottanut 30-40 ilmoitusta kiinnostuneilta perheiltä. Haasteena kuitenkin on, että lapset ovat eri ikäryhmistä, kertoo koulutushallinnon päällikkö Mats Öhlin.

Hän ei pysty vastaamaan kysymykseen siitä, kuinka monta lasta vaaditaan kouluhankkeen toteutumista varten.

Tukholmassa olemme nähneet viime vuosina, että kunnallisia luokkia on lakkautettu ja sen sijaan on aloitettu ruotsinsuomalaisia kouluja.

Koulutushallinto ei ainoastaan tutki kysyntää, vaan myös sitä, missä muodossa kaksikielistä koulutusta tulisi järjestää. Joko kunnallisessa muodossa eli suomenkielisinä luokkina ruotsinkielisessä koulussa tai sitten vapaakouluna.

Kumpikin malli on tällä hetkellä mahdollinen, sanoo esikoululautakunnan puheenjohtaja Maria Fägersten.

– Koulutusta voi järjestää kunnallisesti tai vapaakoulumuodossa, jos joku toimija haluaa vetää sitä.

"Kunnallinen nopeampi käynnistää kuin vapaakoulu"   

Mats Öhlinin mukaan kummallakin mallilla on etunsa ja haittansa. Kunnallisen koulutoiminnan voisi aloittaa helpommin ja nopeammin. Vapaakoulujen täytyy puolestaan hakea lupa Kouluasioiden tarkastusvirastolta eli Skolinspektionenilta, ja tämä prosessi kestää kauemmin.

– Toisaalta yksittäinen toimija keskittyy pelkästään tämänlaiseen koulutukseen, mikä saattaa helpottaa oppilaiden houkuttelemisessa kouluun, Mats Öhlin päättelee.

Ruotsinkielinen ympäristö myös tärkeä

Haningelaisella Eini Leinosella on kaksi pientä lasta, ja hänelle on tärkeää, että lapset saavat ruotsinsuomalaisen esikoulun jälkeen jatkaa kaksikielisessä peruskoulussa.

Pienten lasten äidin mielestä kunnallinen kouluvaihtoehto olisi parempi. Lapset saisivat suomen kielen lisäksi myös ruotsinkielisen ympäristön.

Suomalaiset luokat ruotsalaisessa koulussa olisivat mielestäni hyvät. On kuitenkin tärkeää, että ruotsin kieli on vahva, kun menee lukioon.

Eini Leinonen toivoo, että kouluhanke toteutuu. Muuten hänen lapsensa saavat tyytyä äidinkielen opetukseen, mikä ei hänen mielestään riitä.

Enhän minäkään ole oppinut kirjoittamaan ja lukemaan samalla tavalla kuin jos olisin käynyt suomenkielisen koulun, Leinonen sanoo.

Koulutushallinto esittää tutkimuksensa lautakunnalle huhtikuussa.

Relaterat

Grunden i vår journalistik är trovärdighet och opartiskhet. Sveriges Radio är oberoende i förhållande till politiska, religiösa, ekonomiska, offentliga och privata särintressen.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".