Jani, Joel, Susan ja Emilia Sällinen.
1 av 3
Sällisen perhe: Jani, Joel, Susan ja Emilia Sällinen. Foto: Erpo Heinolainen SR Sisuradio
Tarja Backman
2 av 3
Suomen opettaja Tarja Backman. Foto: Erpo Heinolainen/Sveriges Radio Sisuradio
Monikielisyyskompetenssikeskuksen johtaja Marie Folkesson Karling.
3 av 3
Monikielisyyskompetenssikeskuksen johtaja Marie Folkesson Karling. Foto: Erpo Heinolainen/Sveriges Radio Sisuradio
#MinSpråk

Uumaja: Suomen opetusta vähiten kolmeenkymmeneen vuoteen

Oppilas: "Tämä on lyhyt aika, jos haluaa oppia kunnolla suomea"
6:02 min

Syksystä 2015 lähtien vasta-alkajatkin ovat saaneet opiskella suomea ja muita vähemmistökieliä äidinkielenä peruskoulussa. Samalla opetusta annetaan paikoittain historiallisen vähän. Tämä on tilanne esimerkiksi Uumajassa. 

Sisuradion kartoitus osoittaa, että suurin osa suomea äidinkielenä opiskelevista oppilaista Ruotsissa saa opetusta tunnin tai vähemmän viikossa. Esimerkiksi Uumajassa opetusta tarjotaan neljäkymmentä tai kuusikymmentä minuuttia viikossa.

Sisarukset Joel ja Emilia Sällinen opiskelevat suomea Uumajassa. 

– Se on aika pieni aika, jos haluaa oppia kaikennäköistä suomeksi eikä vaan kaikkein helpoimpia asioita, Joel Sällinen toteaa. 

Joelille ja Emilialle on selvää, miksi suomen osaaminen on tärkeää. 

– Mielestäni on hyvä, että minulla on yksi kieli lisää, varsinkin jos haluaa puhua sukulaistensa tai myös vanhempiensa kanssa, Emilia sanoo.

Opetusta myös vasta-alkajille  

Joelin ja Emilian molemmat vanhemmat puhuvat suomea ja käyttävät myös kieltään lastensa kanssa.

Viime syksystä lähtien suomea ja muita vähemmistökieliä saavat kuitenkin myös opiskella oppilaat, jotka eivät osaa lainkaan kieltä entuudestaan, ja joiden kotona kieltä ei puhuta.

Vähiten kolmeenkymmeneen vuoteen

Samalla opetusta annetaan vähemmän kuin milloinkaan niiden kolmenkymmenen vuoden aikana, kun Tarja Backman on ollut opettajana Uumajassa.

– Kyllä se neljäkymmentä tai kuusikymmentä minuuttia on todella pieni määrä opetusta.  

Mitä siinä opettaja ehtii tehdä? 

– Hyvä kysymys. Opettaja tietysti yrittää ehtiä tehdä niin paljon kuin mahdollista.  Pitää hyvää henkeä yllä tunneilla, välittää suomalaista kulttuuria ja kieltä, yrittää saada lapset ymmärtämään, miten ihana kieli suomi on, mutta kyllä se on tietysti tosi suuri haaste.

Mikä olisi sitten sopiva määrä tunteja?

– Jos puhumme suomen kielen säilyttämisestä Ruotsissa, on minun pakko muistella vanhoja aikoja, kun meillä oli täällä Uumajassa vielä kaksikieliset luokat ja aineopetus myös suomeksi. Todellisen kaksikielisyyden rakentaminen vaatii aivan muuta kuin tunnin tai pari viikossa. 

Avaus parempaan?

Miten sitten Uumajan kunta perustelee opetusaikaansa?

Uumajassa äidinkielenopetuksesta vastaavan monikielisyyskeskuskuksen (Kompetenscentrum för flerspråkighet) johtaja Marie Folkesson Karling myöntää, että nykyinen aika ei riitä vasta-alkajille kielen elvyttämiseen.

– Riittääkö aika? Se riippuu siitä, onko kieli sinun varsinainen äidinkielesi vai oletko vasta-alkaja. Kielen elvyttämiseen tarvitaan paljon, paljon enemmän aikaa. 

Marie Folkesson Karling kertookin jättäneensä poliitikoille ehdotuksen vähemmistökielten opetuksen lisäämisestä. 

– Olen ehdottanut, että aikaa lisättäisiin vähemmistökielten osalta vähintään kaksinkertaiseksi, mutta nyt pallo on poliitikoilla. 

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".