Mari Lindgren ja Veli-Pekka Karvonen ja heidän lapsensa Ebbe
Mari Lindgren ja Veli-Pekka Karvonen Tranemosta eivät tiedä, säilyykö suomen kieli perheessä. Kuvassa myös perheen nuorin lapsi Ebbe. Foto: Veronica Karlsson / Sveriges Radio Sisuradio
#MinSpråk

Moni jää ilman suomen opetusta opettajapulan takia

"Suomen kielen ylläpitäminen ilman koulun tukea vaikeaa"
2:52 min

Lähes puolet Ruotsin kunnista ei tarjoa suomen kielen äidinkielenopetusta lainkaan, osoittaa Sisuradion Ruotsin kunnille tekemä kysely. Osa kunnista sanoo syyksi vaikeudet löytää opettajia. Näin esimerkiksi Tranemo Länsi-Götanmaalla.  

Tranemolaisen Veli-Pekka Karvosen perheessä opettajapula on kouriintuntuva.

Karvosen vanhin lapsi käy ensimmäistä luokkaa ja uuden koululain myötä hänellä on oikeus suomen kielen opetukseen, mutta opettajapulan takia opetusta ei tarjota.

– Täällä ei ole suomen opettajaa ja minun mielestäni koulu ei myöskään tee riittävästi sen eteen, että se löytäisi opettajan, sanoo Karvonen.

Tranemon kunta sanoo Sisuradion kyselyssä, että opettajia on hyvin vaikea löytää, mutta että kunta toimii ongelman ratkaisemiseksi. 

Hallstahammar, Uddevalla...

Sisuradion kyselyyn suomen ja muiden vähemmistökielten opetuksesta vastasi 86 prosenttia Ruotsin kunnista. Lähes puolessa niistä ei opeteta suomen kieltä lainkaan. 

Osassa kunnista ei ole oppilaita, jotka olisivat hakeutuneet opetukseen, mutta moni kertoo opetuksen uupumisen johtuvan siitä, etteivät ne ole onnistuneet rekrytoimaan opettajaa.  

Tranemon lisäksi suuria ruotsinsuomalaiskuntia, jotka eivät tarjoa suomen kielen opetusta juuri opettajapulan takia, ovat esimerkiksi Uddevalla ja Hallstahammar.

"Mahdotonta löytää laillistettu opettaja"

Myös muissa vähemmistökielissä opetusta peruuntuu opettajapulan takia. 

– Tämä on valtakunnallinen ongelma, toteaa Stefan Eriksson, joka on äidinkielenopetuksesta vastaavan monikielisyyskeskuksen (Centrum för flerspråkigt lärande) rehtori Boråsissa. 

Hänen mukaan opettajien löytämiseen menee paljon aikaa, ja monessa tapauksessa laillistettua opettajaa, jolla on opettajankoulutus ja pätevyys, on lähes mahdotonta löytää.

Hakijoita on vähän, ja hakijoiden pätevyys on harvoin sillä tasolla, mitä me toivoisimme. Monella hakijalla ei edes ole lukiokoulutusta.

Pätevyys ei ole vaatimus

Koululain uudistuksen myötä viime heinäkuusta lähtien ainoastaan laillistetut opettajat saavat olla vastuussa opetuksesta ja antaa oppilaille arvosanoja.

Uudet vaatimukset eivät kuitenkaan koske äidinkielen opettajia.

Boråsin monikielisyyskeskuksen rehtori Stefan Eriksson kuitenkin uskoo, että tiukemmat pätevyysvaatimukset äidinkielenopettajille johtaisivat siihen, että lisää koulutusohjelmia olisi pakko käynnistää, ja että pätevät opettajat houkuttelisivat myös enemmän lapsia äidinkielenopetukseen.

 – Toiminnan tasoa ylläpidetään ja nostetaan pätevillä opettajilla, hän toteaa. 

Vaikeaa säilyttää kieltä ilman koulun apua

Veli-Pekka Karvoselle opettajapula merkitsee sitä, että suomen kielen siirtäminen lapsille jää ainoastaan hänen harteilleen, ja tämä on iso taakka ilman ulkopuolista apua.

Yritän puhua niin paljon suomea lasten kanssa kuin mahdollista. Katsomme myös suomenkielisiä elokuvia ja niin edelleen.  Silti huomaan, että lasten kielitaso laskee koko ajan.

Perhe käy Suomessa usein ja kanssakäyminen sukulaisten kanssa hankaloituu kielimuurin takia.

– Minun on yksin todella vaikeaa opettaa suomea tyttärelle, Karvonen huokaisee.

Grunden i vår journalistik är trovärdighet och opartiskhet. Sveriges Radio är oberoende i förhållande till politiska, religiösa, ekonomiska, offentliga och privata särintressen.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".