Tornio-Haaparanta -matkakeskus on keskeisessä asemassa. Kuva/Foto: Hannele Kenttä
1 av 2
Tornio-Haaparanta -matkakeskus sijaitsee Suomen ja Ruotsin rajalla. Foto: Hannele Kenttä
Kolme naista istuu vierekkäin ja hymyilee.
2 av 2
Pohjoiskalotin neuvoston sihteeri Paula Mikkola, opiskelija ja selvityksen tekijä Minna Kaarela ja Pohjoiskalotin rajaneuvonnan koordinaattori Päivi Koivupalo yhteiskuvassa. Foto: Teija Nurminen SR Sisuradio

Haaparanta-Tornio: Rajan yli tehdään harvoin julkisia hankintoja

"Kielitaito, tiedon puute ja valuuttojen erot syynä"
4:34 min

On varsin harvinaista, että suomalaiset ja ruotsalaiset yritykset osallistuvat julkisten hankintojen tarjouskilpailuihin rajan yli Haaparanta-Torniolla. Tämä käy ilmi Pohjoiskalotin Rajaneuvonnan teettämästä selvityksestä.

Selvityksen tehnyt Lapin ammattikorkeakoulun opiskelija Minna Kaarela tietää, miksi näin on:

– Haastatteluissa kävi ilmi, että kielitaito ja valuuttojen erot ovat yksi syy. Koska hankintasopimukset voivat olla kahdesta neljäänkin vuoteen pitkiä, valuuttakurssimuutoksillakin voi olla merkitystä.

Yrityspalautteesta liikkeelle

Pohjoiskalotin Rajaneuvonta ryhtyi selvittämään yritysten innokkuutta osallistua julkisten hankintojen tarjouskilpailuihin rajan yli kaksoiskaupunki Haaparanta-Torniolla, koska se oli saanut kuulla prosessiin liittyvistä ongelmista kartoituksissa, joita oli tehty pk-yrityksille yhdessä Lapin Yrittäjien ja Norrbottenin yrittäjäyhdistyksen kanssa.

Selvityksen tehneen Miina Kaarelan mukaan itse hankintaprosessi ei kuitenkaan juurikaan eroa Ruotsissa ja Suomessa.

– Molempien maiden hankintalain sisältö pohjautuu EU:n hankintadirektiiviin. Eroja löytyy kansallisissa hankinnoissa ja niiden kynnysarvoissa. Suomessa on määritelty kynnysarvot hankintalajeittain, kun taas Ruotsissa on vain yksi suorahankintaraja.

Oma aktiivisuus tarpeen

Kaarela haastatteli selvitykseensä kahta rajan molemmin puolin toimivaa yritystä.

– Heidän kokemuksensa olivat sellaisia, että viranomaiset työskentelevät hyvin samalla tavalla Suomessa ja Ruotsissa, ja että täytyy olla itse aktiivinen, jos haluaa saada hankintasopimuksia.

Esimerkiksi tämä ruotsalainen yritys, joka halusi laajentaa Suomen puolelle, otti itse yhteyttä kuntiin ja markkinoi kovasti yritystään. Eli yritys teki paljon työtä sen eteen, että se sitten lopulta sai hankintasopimuksen Suomen puoleltakin.

Haastatteluissa korostui myös kielitaidon merkitys, sillä Ruotsissa ei pärjää meänkielellä.

Kilpailu rajoittuu

Mitä haittaa siitä sitten on, jos yritykset eivät osallistu naapurimaiden julkisten hankintojen tarjouskilpailuihin? Minna Kaarela tietää:

– Olisihan siitä alueen yrityksille hyötyä, jos ne pystyisivät hyödyntämään molempien maiden markkinat. Ja vastaavasti tietenkin näille kunnille olisi enemmän tarjouksia tekeviä yrityksiä. 

Tietoa ja yhteyksiä tarvitaan

Entä mitä voitaisiin tehdä, jotta yritykset sitten saataisiin mukaan tarjouskilpailuihin?

Tulee tiedottaa ja järjestää yhteisiä tilaisuuksia yrityksille ja hankintaviranomaisille. Hankintaviranomaiset tarvitsevat enemmän alueen markkinatuntemusta ja yritykset tietoa kilpailutuksista, mutta myös itse hankintaprosessista eli siitä, miten tarjouksia tehdään.

Tiedotustilaisuus jo suunnitteilla

Pohjoiskalotin rajaneuvonnan koordinaattorilla Päivi Koivupalolla on jo suunnitelma tilaisuuden järjestämiseksi valmiina:

– Tämähän kuuluu meidän toimintaamme. Järjestämme tällaisen tilaisuuden. Lähdetään vaikka ensin siitä, että siinä ovat mukana Tornion ja Haaparannan kuntien hankintakoordinaattorit ja näiden isompien toimijoiden koordinaattorit.

– Sitten kutsumme mukaan kattavasti pk-yrityksiä alueelta, jotka saavat kertoa, mitä heillä on tarjota. Näin sekä koordinaattoreiden että yritysten verkosto kasvaa.

Pallo myös kunnilla

Pohjoiskalotin Rajaneuvonnasta vastaavan Pohjoiskalotin neuvoston sihteerillä Paula Mikkolalla on myös muita ideoita:

Jos kunnilla olisi myös se periaatteellinen päätös, että hankinnat tehdään lähialueelta. Laitettaisiin se yhdeksi arviointikriteeriksi, eikä katsottaisi vain sitä hintaa. Tällainen asennemuutos olisi tarpeen julkisissa hankinnoissa.

Näin menetellen kunta pystyisi halutessaan omilla hankinnoillaan ylläpitämään ja kasvattamaan oman alueensa liikevaihtoa.

Mikkola huomauttaa, että periaatteessa tällainen menettely ei olisi sallittua, mutta käytännössä tarjouspyynnön tekijä pystyy määrittelemään tietynlaisia ehtoja, jotta tarjouskilpailuissa tulee tuettua oman alueen toimintaa.

– Siihenhän kunnilla on täysi oikeus!

Kiina löytyy myös rajan takaa

Paula Mikkola on muutoinkin optimistinen:

Meillä on kasvuhakuisia yrityksiä ja tällä hetkellähän kotimarkkinat eivät vedä. Eli jos kasvua halutaan, on pakko lähteä ulkomaille. Miksi lähteä kauas? Monta kertaa ollaan hieman sokeita sille, mitä markkinoita naapurista löytyy. Eli ei tarvitse lähteä Kiinaan.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".