Taloudellisen tiedotustoimiston toimitusjohtaja Kari Väisänen vierailulla Thoren Business Schoolissa. Taustalla oppilaita.
Taloudellisen tiedotustoimiston toimitusjohtaja Kari Väisänen vierailulla Thoren Business Schoolissa. Foto: Tuomas MacGilleon / Sisuradio

Suomen lukioissa voi pian opiskella kansainvälistä liiketoimintaa

Kari Väisänen: Liike-elämän taitojen opetusta lukioihin
3:58 min

Ruotsissa Thoren Business Schoolia käyvät nuoret oppivat liike-elämän taitoja osana lukio-opetustaan. Suomen lukioissa kansainvälisen liiketoiminnan opettaminen alkaa ensi vuonna.

Suomessa lukiolaiset voivat pian opiskella kansainvälistä liiketoimintaa, ja mallia koulutukseen haetaan Ruotsista.

Suomen Elinkeinoelämän keskusliiton rahoittama Taloudellinen tiedotustoimisto TAT on suunnitellut kahdeksan digitaalista business-kurssia, jotka ovat ensi vuonna syventävien kurssien valikoimassa 14 eri lukiossa.

TAT vieraili tällä viikolla Tukholmassa ja tutustui Thoren Business Schooliin, joka on liike-elämäpainotteinen lukio. Toimitusjohtaja Kari Väisänen haki naapurimaan lukiosta vertailukohtaa Suomessa vasta alulla olevaan koulutukseen.

– Suomihan on ollut pitkään oikeastaan ainoa EU-maa, jossa ei ole opetussuunnitelmassa ollut minkäänlaista yrittäjyyskasvatusta. Täällä homma näyttää olevan lyhyenkin esittelyn perusteella hallinnassa.

Ylirajaista yhteistyötä

TAT:n kurssien on tarkoitus olla pilottikokeilun jälkeen tarjolla kaikissa Suomen lukioissa jo vuonna 2017. Tukholmassa vaihdettiin kokemuksia ja keskusteltiin yhteistyömahdollisuuksista. Ajatuksena oli, että ruotsalaiset oppilaat voisivat testata TAT:n englanninkielisiä kursseja ja antaa niistä palautetta.

Thoren Business Schoolin apulaisrehtori Johan Sparrman piti ideaa tervetulleena.

– Oppilaamme saavat kontakteja suomalaisiin oppilaisiin, mutta myös kansainväliseen organisaatioon. Se tekee oppimisesta enemmän tosielämän kaltaista, sen sijaan että opettajat keksisivät kuvitteellisia harjoituksia, Sparrman sanoo.

Maiden taloustilanteissa on eroja

Tulevaisuuden työntekijät valmistuvat Ruotsissa ja Suomessa keskenään hyvin erilaiseen työmarkkina- ja taloustilanteeseen. Kari Väisänen muistuttaa, että maita verratessa pitää ottaa huomioon myös historialliset erot.

– Suomessa unohdetaan oikeastaan aina, että maa on bisnestaloutena äärimmäisen nuori verrattuna esimerkiksi Ruotsiin.

Suomen talouskasvu on ollut Väisäsen mukaan laihaa viimeisen 10 vuoden ajan. Tilanteen muuttamiseksi hän toivoo yhteiskuntasopimuksen syntymistä.

– Me olemme unohtaneet yksituumaisuuden, kansallisen konsensuksen. Nyt tarvittaisiin ennakkoluulotonta yhteistoimintaa omien etujen ajamisen sijaan.

Grunden i vår journalistik är trovärdighet och opartiskhet. Sveriges Radio är oberoende i förhållande till politiska, religiösa, ekonomiska, offentliga och privata särintressen.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".