Teatteriohjaaja Anna Maria Ingerö.
Teatteriohjaaja Anna Maria Ingerö. Foto: Hanna Paimela Lindberg SR Sisuradio
Iltapäivä

Filifjonka on kaukana lapsiystävällisistä muumeista

Iltapäivän vieraana ohjaaja Anna Maria Ingerö
14 min

Tukholman Arkipelaa-harrastajateatterissa paraikaa esitettävä Filifjonkan som trodde på katastrofer on aikuisille suunnattu näytelmä, jossa muumit loistavat poissaolollaan. Ohjaaja Anna Maria Ingerö pitää tärkeänä sitä, että esityskielenä on ruotsi teatterin muusta tuotannosta poiketen.

Sunnuntaina ensi-illan saanut Arkipelaa-teatterin näytelmä Filifjonkan som trodde på katastrofer on kaukana tavanomaisista muuminäytelmistä. Vaikka kyseessä on ruotsinsuomallainen harrastajateatteri, on kieleksi valittu tällä kertaa ruotsi.

Anna Maria Ingerö sanoo syyn esityskielelle löytyvän Tove Janssonin kauniista ruotsin kielestä, jota ei voinut tässä yhteydessä olla käyttämättä. Ruotsin kielellä näytelmä avautuu samalla myös suuremmalle yleisölle.

Tämä ei ole missään tapauksessa pienten lasten juttu. Ikäraja on kymmenen vuotta, mutta tässä ei ole oikeastaan yhtymäkohtia lapseen - muuta kuin pelko.

Näytelmän lähtökohta on, että kun oikein pelkää ja maalaa piruja seiniin, niin sieltä se pelko tulee. Tämän aiheen käsittelyyn tarvitaan hiukan kypsyyttä, ja monet lapset voisivat pettyä siihen, ettei näytelmässä ole yhtään muumia.

Anna Maria Ingerö kuvailee Filifjonkaa yksinäiseksi hahmoksi, joka ehkä toivoisi olevansa jotakin muuta kuin on:

– Filifjonka on siivoushullu, sukurakas ja korrekti - mutta syvimmiltään hän haluaisi olla boheemi. Kun Hemuli kutsuu häntä taiteelliseksi, puhkeaa Filifjonka kukkimaan. Hän on todella yksinäinen hahmo.

Finska riksteatern toi teatterin kaikille

Anna Maria Ingerö on opiskellut Tampereen teatterikoulussa ja Moskovan valtion teatterikoulussa sekä myöhemmin myös Tukholman Dramatiska Institutetissa. Ingerö on tehnyt vuosikymmenien uran teatteriohjaajana ja dramaturgina Ruotsissa.

Ruotsia Ingerö on kiertänyt Riksteaternin kanssa pitkään ja hartaasti.

Oli todella sääli, että Finska riksteatern lopetettiin, vaikka yleisöä oli paljon. Tämän suomenkielisen riksteaternin ansiosta tavoitettiin myös monet maaseutujen yleisöt.

Ingerö on tehnyt töitä useiden harrastajateattereiden kanssa, muun muassa Södertäljen harrastajateatteri Tuikun Reviisori-näytelmän ja Tukholman Pihka-teatterin Hölmöläiset-näytelmän ohjaajana.

Tulevista näytelmistä hän on innostunut muun muassa toukokuussa uuden ensi-illan saavasta, monta kymmentä vuotta vanhasta Det var en gång... eli Elipä kerran -näytelmästä, joka nähdään Tukholman eteläpuolella Nackassa. Näytelmässä ruotsalaisen ketun metsään muuttaa suomalainen karhu, ja tämä kohtaaminen aiheuttaa tietysti ongelmia. Ovela kettu kikkailee muun muassa salaamalla sen, että hän todellisuudessa osaa myös suomen kieltä.

Vielä toteutumattomia unelmia

Ingarö unelmoi vielä tekevänsä Dostojevskin Riivaajan, johon hän on jo tehnyt dramatisoinnin. Kun Suomi täytti 75 vuotta, Ingerö teki näytelmän Vuodet vierii armahani, jossa käsiteltiin Suomen historia laivan kannelta suomalaisen iskelmän kautta.

– Nyt, Suomen satavuotispäivänä pitäisi kiriä nuo puuttuvat 25 vuotta, ja näen jo, kuinka Nokian historiaa käsiteltäisiin, nauraa Anna Maria Ingerö.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".