Venäjän presidentti Vladimir Putin ilmoitti maanantaina 14.3, että Venäjän asevoimat vetäytyvät Syyriasta
1 av 2
Venäjän presidentti Vladimir Putin ilmoitti maanantaina 14.3, että Venäjän asevoimat vetäytyvät Syyriasta. Foto: Alexander Kots/TT/AP Photo
Kuvassa näkyy Toni Alaranta, vanhempi tutkija Suomen ulkopoliittisessa instituutissa. Alarannalla on valkoinen kauluspaita ja vaalean ruskea pikkutakki päällä.
2 av 2
Vanhempi tutkija Toni Alaranta Suomen ulkopoliittisesta instituutista. Foto: Suomen ulkopoliittinen instituutti

Venäjä aloittanut asevoimiensa vetäytymisen Syyriasta

Asiantuntija: "Putin saavuttanut tavoitteensa Syyriassa"
4:28 min

YK:n erityislähettiläs Staffan de Mistura arvioi Venäjän joukkojen osittaisen vetäytymisen vaikuttavan myönteisesti rauhanneuvotteluihin, jotka ovat juuri meneillään Genevessä.

Venäjän asevoimat alkoivat vetäytyä Syyriasta tiistaina 15. maaliskuuta, Syyrian sodan viisivuotispäivänä.

Genevessä on samaan aikaan meneillään rauhanneuvottelut, ja YK:n erityislähettiläs Staffan de Mistura arvioi Venäjän joukkojen osittaisen vetäytymisen vaikuttavan niihin myönteisesti.

Venäjän presidentti Vladimir Putin kertoi vetäytymisen johtuvan siitä, että Venäjän joukot ovat "suurelta osin" saavuttaneet tavoitteensa Syyriassa, kertoivat useat uutistoimistot maanantaina 14. maaliskuuta.

Tavoitteita saavutettu

Toni Alaranta, vanhempi tutkija Suomen ulkopoliittisesta instituutista arvioi, että päätös on usean asian summa. Alaranta on kuitenkin sitä mieltä, että Putinin väite pitää ainakin suurelta osin paikkansa.

Tässä on turvattu tärkeän Lähi-idän liittolaisen asema. Venäjä pystyi osoittamaan aseellista toimintakykyään ja näyttämään, että se on peluri tällä alueella, Alaranta perustelee.

Toni Alaranta luettelee Putinin alkuperäisiä tavoitteita Venäjän lähtiessä Syyriaan presidentti Bashar al-Assadin hallinnon joukkojen tueksi. Esimerkiksi Saudi-Arabian ja Turkin kokoama islamistiryhmistä koostuva koalitio on Venäjän ilmaiskujen tuella vetäytynyt al-Assadin hallinnon valtaamilta alueilta.    

Venäjälle kallis sota 

Sotaan osallistumisen korkea hinta Venäjälle on myös joidenkin analyysien mukaan selittänyt Venäjän vetäytymisen Syyriasta. Sotaan osalllistuminen on arvioiden mukaan maksanut Venäjälle noin neljästä viiteen miljardia kruunua vastaavan summan. 

– [Sotahan] on tuhottoman kallista touhua ja näin ollen käsitin jo silloin lähtökohtaisesti, että Venäjä pyrki tekemään rajatun intervention, eikä jumittumaan Syyriaan pitkäksi aikaa, Toni Alaranta kertoo.

Bashar al-Assadinkin haluttava neuvotella?

Venäjän asevoimien vetäytyminen Syyriasta tapahtuu vähitellen ja Toni Alarannan arvioinnin mukaan maa voi jälleen tarvittaessa puuttua tilanteeseen Syyriassa. 

Todennäköisesti tämä aiheuttaa sen, että al-Assadin hallinnon on myös otettava joitain askeleita neuvotteluhalukkuuden kasvattamisen suuntaan. Tämä on ainakin luettu merkkinä Putinilta, Alaranta sanoo.

Viisivuotisen sodan loppua ei näy

IS on vielä voitettava, ja esimerkiksi Syyrian kurdien asemasta on sovittava, Alaranta toteaa. Hän arvioi, että kurdit haluaisivat liittovaltiomallin ja autonomiaa Pohjois-Syyriassa. 

Syyrian kurdiryhmittymistä on tullut sekä Venäjän että Yhdysvaltain liittolaisia matkan varrella, Alaranta kertoo. Syyrian kurdit ovat avanneet ensimmäisen ulkomaisen lähetystönsä Moskovaan.

Myös neuvotteluja vetävä YK:n erityislähettiläs Staffan de Mistura haluaa kurdit mukaan neuvotteluihin viimeistään kolmannella kierroksella.  

– Viime kädessä sinne tantereelle pitäisi jäädä vain syyrialaisia, jotka keskenään sopivat sen mistä nyt pääsevätkään sopimukseen. Siirtymä-ajastahan tässä puhutaan ja vaaleista.

Relaterat

Grunden i vår journalistik är trovärdighet och opartiskhet. Sveriges Radio är oberoende i förhållande till politiska, religiösa, ekonomiska, offentliga och privata särintressen.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".