FRIS:in puheenjohtaja/ordförande Barbro Allardt Ljunggren
FRIS:in puheenjohtaja Barbro Allardt Ljunggren vaatii suomenruotsalaisille vähemmistöasemaa. Foto Mikko Mäkitalo/Sverigesradio Sisuradio

Suomenruotsalaisten FRIS vaatii uudestaan vähemmistöasemaa - "Lippu ja päivä eivät ole meidän"

Fris yrittää vielä kääntää Bah Kuhnken pään
5:08 min

Suomenruotsalaisten keskusliitto FRIS Ruotsissa mielii suomenruotsalaisille kansallisen vähemmistön asemaa, vaikka aloite ei viime keväänä mennyt valtiopäivillä läpi.

Vähemmistöasioista vastaava ministeri Alice Bah Kuhnke ei tuolloin lämmennyt FRIS:n pyrkimyksille. Varapuheenjohtaja Barbro Allardt Ljunggrenin mukaan uusi aloite tehtäneen ennen hallituskauden päättymistä.

Me yritämme ajaa sitä vielä. Katsotaan, pystymmekö jotenkin vaikuttamaan myös Bah Kuhnkeen. Hänhän vaikuttaa kuitenkin järkevältä ihmiseltä, Allardt Ljunggren sanoo.

Omaa vähemmistöasemaa odotellessa suomenruotsalaisten etuja valvotaan Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnassa, jonka perustajajäseniin FRIS kuuluu. Yhteistyötä kieliryhmien välillä hieman häiritsee se, että valtuuskunta on varannut ruotsinsuomalaisten lipun ja päivän vain suomenkieliselle kansalliselle vähemmistölle. Se ei ole suomenruotsalaisten mieleen.

 - (Valtuuskunnan) sääntöihinhän on kirjattu, että suomenruotsalaista kulttuuria edistetään ja se on kyllä tärkeää, että me kuulumme siihen, mutta vähän hassua on, että lippu ja päivä eivät ole meidän, Allardt Ljunggren toteaa.

Valtuuskunnan kanta selkeä

Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan varapuheenjohtaja Kaisa Syrjänen Schaal sanoo, että kansallinen vähemmistö on sverigefinnarna, ei sverigefinländarna. Sen takia lippu on sverigefinnarnas flagga ja päivä on sverigefinnarnas dag.

Tarkoitus ei ole millään lailla sulkea ulos Ruotsissa asuvia suomenruotsalaisia, mutta se on suomen kieli, joka on Ruotsissa turvattu. Eli kyllä suomenruotsalaiset voivat lippua käyttää, jos he haluavat ja jos he kokevat, että he ovat niin sanottuja sverigefinnar.

Lippu on ollut olemassa parisen vuotta. Valtuuskunta hyväksyi maaliskuun puolivälissä ohjeistuksen, miten sitä tulisi käyttää.

– Suositus on, että lipulla liputettaisiin ruotsinsuomalaisten päivänä tai jossakin muussa yhteydessä, jossa huomioidaan ruotsinsuomalaista kansallista vähemmistöä. Toinen suositus on, että sitä voi myös käyttää tiedottamisessa. Sitä voi käyttää symbolina esimerkiksi kotisivulla, Syrjänen Schaal kertoo.

Grunden i vår journalistik är trovärdighet och opartiskhet. Sveriges Radio är oberoende i förhållande till politiska, religiösa, ekonomiska, offentliga och privata särintressen.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".