Kuvassa Johanna Nordblad Sirkka Met Nuoret-järjestöstä ja Dennis Barvsten Ruotsinsuomalaisten nuorten liitosta.
Met Nuoret -järjestön puheenjohtaja Johanna Nordblad Sirkka ja Ruotsinsuomalaisten nuorten liiton puheenjohtaja Dennis Barvsten vaativat oikeutta kouluopetukseen meänkielellä ja suomeksi. Foto: Kaisa Vuonokari SR Sisuradio

"Vähemmistölakiin lisättävä kouluopetus"

"Kauniita sanoja mutta vähän tulosta"
4:28 min

Hallintoaluekunnilla pitäisi olla velvollisuus tarjota myös suomenkielistä ja meänkielistä kouluopetusta - ei vain esikoulutoimintaa ja vanhustenhoitoa. Tämän ehdotuksen sai vähemmistöministeri Alice Bah Kuhnke pöydälleen nuorisojärjestöiltä.  

Vähemmistöjärjestöjen edustajat tapasivat vähemmistöministeri Alice Bah Kuhnken neuvonpidossa. Ruotsinsuomalaisten ja tornionlaaksolaisten nuorisojärjestöillä oli ministerille mukanaan konkreettinen ehdotus. 

– Vähemmistölakiin pitää lisätä oikeus kouluopetukseen suomeksi ja meänkielellä.

Hallintoalueiden pitää tällä hetkellä tarjota vain esikoulutoimintaa ja vanhustenhoitoa vähemmistökielillä, mutta jos lapsi ei saa tukea vähemmistökielessä esikoulun jälkeen, siis viiden vuoden iän jälkeen, katoaa kieli lapsilta. 


Neuvonpito oli järjestetty muun muassa siksi, että Ruotsin pitää kesäkuun alkuun mennessä raportoita Euroopan neuvostolle, miten se on viime vuosina parantunut vähemmistökielten tilannetta.

Euroopan neuvosto on juuri vaatinut muun muassa, että Ruotsin tulee lisätä suomenkielistä aineopetusta kouluissa ja käynnistää meänkielistä opetusta.

Pöydälleen vähemmistöministeri sai nuorisoliitoilta konkreettisen ehdotuksen siitä, miten tämän voisi toteuttaa: hallintoaluekuntien velvollisuuksiin lisättäisiin suomenkielisen ja meänkielisen kouluopetuksen järjestäminen peruskouluissa. 

Kouluja kuntien yhteistyöllä

Mutta miten tämä sitten konkreettisesti järjestettäisiin?

Nuorisoliitot uskovat, että suomenkielinen tai meänkielinen koulu tai luokat voitaisiin saada aikaan kuntien välisellä yhteistyöllä.

– Suomessa monia ruotsinkielisiä palveluja järjestetään naapurikuntien yhteistyöllä. Myös Ruotsissa hallintoaluekunnat voisivat yhdessä avata esimerkiksi suomenkielisen koulun, Ruotsinsuomalaisten nuorten liiton puheenjohtaja Dennis Barvsten luonnehtii. 

Miten ministeri otti ehdotuksen vastaan?

– Hän kuunteli kyllä, mitä sanoimme ja oli kiinnostunut, mutta mitään konkreettista vastausta emme saaneet. Hallituksessa saisi tapahtua enemmän, heidän ei pitäisi vain käännellä papereita, tornionlaaksolaisten nuorisojärjestö Met Nuorten varapuheejohtaja Johanna Nordblad Sirkka sanoo.  

Aika kuluu ja meidän elämät jatkuu. Sillä välin kun asiat menevät hyvin hitaasti eteenpäin, me saamme tästä kielenmenetyksestä kärsiä. 

"Haluamme tulosta – emme lupauksia"

Ruotsinsuomalaisia yhdistyksiä ja järjestöjä edustavan Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan varapuheenjohtaja Kaisa Syrjänen Schaal on samoilla linjoilla.

– Monet vähemmistöjen edustajat ovat turhautuneita, kun paljon mitään ei tapahdu. Lupaillaan kaiken näköistä, mutta mitään konkreettista ei ole tarjolla.

Ministeri korostaa koko ajan, että hänen ambitiotasonsa on korkea, mutta me sanomme, että haluamme tulosta.


Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".