Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på https://kundo.se/org/sverigesradio/
Lukupiiri

Musta satu koetteli lukupiiriläisiä

Julkaistu söndag 27 mars 2016 kl 07.30
Lukupiiriläiset Keijo Knutas ja Hanna Hallakumpu metsälammen rannalla.
Lukupiiriläiset Keijo Knutas ja Hanna Hallakumpu. Foto: Kai Rauhansalo

Aki Ollikaisen Musta satu on monivivahteinen romaani useamman sukupolven miesten kohtaloista. Heitä yhdistää Tattarisuon tapaus vuodelta 1931.

Helsingin Tattarisuon lähteestä löydettiin vuonna 1931 useita ruumiinosia. Tapauksesta nousi suuri kohu ja siitä lopulta tuomittiin noitapiirin jäseniä. He olivat hakeneet ja irroittaneet erinäisiä ruumiinosia Malmin avonaisista linjahaudoista. Näitä he upottivat Tattarisuon lähteeseen osana rituaalejaan. 

Aki Ollikainen kirjoitti Musta satu -kirjansa Tattarisuon tapauksen ympärille kuitenkaan siihen syvällisesti paneutumatta. Muutkin kirjan yhteiskunnalliset tapahtumat antavat vain kehykset Ollikaisen päähenkilöiden mielten syövereiden tarkastelulle.

Rakenne Musta satu -kirjassa on poukkoileva kuin M A Nummisen Kumipallo. Se vaatii lukijalta tarkkaa keskittymistä, mutta on myös samanaikaisesti hyvin palkitseva. Aki Ollikaisen kauniin runolliset kuvaukset synkistäkin aiheista pitävät lukijan tiukassa otteessa. Musta satu ulottuu Suomen kieltolain ajoista aina nykypäivään saakka. Sisällissota ja sitä seuranneen poliittisesti ja taloudellisesti epävakaan ajanjakson vaikutukset näkyvät kirjan miesten valinnoissa ja ratkaisuissa. Ja nämä mallit siirtyivät isältä pojalle.   

Yhtä paljonhan me halutaan hyvää kuin pahaa elämässä. Meissä on se nihilismi. Mä voin pysyä tässä mikä toimii, mutta siitä puuttuu ehkä se, että ei tarvitse terästäytyä, niin siinä ainakin jotkut valitsevat tehdä ihan tyhmää.

Kaiken synkkyyden keskellä Aki Ollikainen maalailee myös kauniita kuvia. Pappa kertoi saunassa pojanpojalleen sotatarinoitaan ja sanoi nähneensä ihmisen pahuuden. Löylytauolla hän katsoi lumoutuneena pääskysten tanssia taivaalla ja hehkutti pojanpojalleen tätä luonnon kauneutta. Se on arkista kauneutta parhaimmillaan.

Tänä aamuna, kun mun piti lähteä tänne, niin mulla oli tosi hyvä aamukahvi. Että pitäisi löytää ne sellaset hienot asiat. Se oli tosi hyvä. Koira oli onnellinen, kun se pääsi aamupissalle


Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".