Kuvassa näkyy kaksi toisiaan kättelevää vanhempaa herrasmiestä.
Kaksi miestä kättelee Albanian pääkaupungissa Tiranassa. Foto: Ola Torkelsson/SCANPIX SWEDEN
Katri Nisulan kolumni

Mitä yhteistä on Suomella ja Albanialla?

"Kohtalon tiet veivät Suomen ja Albanian eri suuntiin"
3:33 min

Kirjeenvaihtajamme Katri Nisula on käynyt Albaniassa ja kolumnissaan hän miettii, onko Albanialla ja Suomella jotain yhteistä.

Terveisiä Albaniasta! Palasin sieltä juuri vajaan viikon lomamatkalta. Matkan aikana tulin miettineeksi Suomen ja Albanian yhtäläisyyksiä ja eroja.

Eroavaisuuksia

Päältä päin katsoen maat ovat aivan erilaisia. Albania on pieni, vuoristoinen Etelä-Euroopan maa, jonka pinta-ala on hieman Kainuuta suurempi. Se on entinen kommunistimaa, joka 1900-luvulla diktaattorinsa Enver Hoxhan johdolla eristäytyi koko muusta maailmasta. Se oli viimeinen Itä-Euroopan maa, joka luopui kommunismista ja siirtyminen markkinatalouteen on siellä ollut hyvin vaikeaa.

Maa on edelleen eurooppalaisessa mittakaavassa erittäin köyhä. Suomi taas on, kuten tiedetään, vauras länsieurooppalainen maa, joka toisessa maailmansodassa onnistui pysymään itsenäisenä ja itäblokin ulkopuolella.

Pieniä, vaikeakulkuisia maita

Mikä sitten maita yhdistää? No ainakin se, että molemmat ovat pieniä ja vaikeakulkuisia. Suomessa asukkaita on reilu viisi miljoonaa, Albaniassa kolme. Albaniassa kulkemista vaikeuttaa vuoristo, Suomessa jää, lumi ja pakkanen.

Tästä huolimatta molemmat maat ovat kiinnostaneet muita strategisessa mielessä. Albaniaa ovat valloittaneet ottomaanit ja italialaiset. Suomi taas on joutunut selviämään aikanaan sotaisan Ruotsin ja nykyäänkin vallanhaluisen Venäjän välissä.

Kohtalon tiet veivät eri suuntiin

Kummassakin maassa puhutaan outoa kieltä, jota ei muualla ymmärretä. Väestö on molemmissa etnisesti melko yhtäläistä, ja kansallistunto on korkealla. Niin Suomessa kuin Albaniassakin kunnioitetaan suuria sotapäälliköitä: Suomessa Mannerheimia ja Albaniassa Skanderbegia, joka yhdisti albanialaiset keskiajalla sissisotaan ottomaaneja vastaan. Molemmissa maissa arvostetaan perinteitä, musiikkia ja runoutta.

Kohtalon tiet veivät kuitenkin Albanian ja Suomen täysin eri suuntiin. Kommunistivaltaan siirtynyt Albania pyrki säilyttämään itsenäisyytensä eristäytymällä. Suomi taas pyrki samaan avautumalla ja solmimalla mahdollisimman likeiset suhteet läntiseen maailmaan.

1900-luvun alussa sekä Suomi että Albania olivat Euroopan takapajuisimpia ja köyhimpiä maita, joissa talous perustui pääasiassa maatalouteen. Suomi on sadassa vuodessa rakentanut toimivan hyvinvointiyhteiskunnan, jossa on monipuolinen talousrakenne ja jossa väestön elintaso on korkea. Albanialaiset elävät yhä maataloudesta, teollisuutta ei juuri ole. Tänä päivänä toivo laitetaan turismin nousuun.

Eroavaisuuksien takana naapurit

Suomi loistaa vuosi vuoden jälkeen sananvapaus- ja korruptiotilastojen ykkösenä. Albaniassa lehdistön vapaus on paikallisten toimittajien mukana lapsenkengissä ja korruptio rehottaa joka alalla.

Miksi sitten alun perin niin samankaltaiset maat ovat tänä päivänä niin erilaisia?

Minä etsin syytä naapureista. Yhteiselämä Ruotsin kanssa toi Suomeen oikeusvaltion perinteet ja läntisen identiteetin. Suomi ja Ruotsi eivät olleet valloitussuhteessa vaan samaa maata. Ottomaanit taas olivat selkeästi valloittajia, jotka pyrkivät lähinnä hyötymään alusmaastaan. Muistoksi jäi islaminusko.

Uskonnot elävät sovussa

Yhdessä asiassa Suomella on kuitenkin Albaniasta oppimista. Siellä kirkot ja moskeijat ovat vierekkäin, ja kristityt ja muslimit elävät sulassa sovussa ja jopa naivat ristiin. Kukaan ei kysele oikean uskonnon perään. Jos ette usko, niin käykää Albaniassa katsomassa.


Lisää aiheesta: Katri Nisulan kolumnit

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".