Katalanska flagga
1 av 2
Katalonian lippu liehuu monin paikoin. Foto: Marjaana Kytö SR Sisuradio
Professori Jarmo Lainio
2 av 2
Professori Jarmo Lainio. Foto: Kirsi Blomberg SR Sisuradio
#Kielipuoli

Katalonian kielivähemmistö heiluttaa kokonaista valtiota

6:59 min

Espanjassa katalaaninkielinen vähemmistö uhkaa hajottaa koko valtion, mutta muuten vähemmistökielet ovat aika tavalla näkymättömiä Euroopassa, sanoo kielikehitystä seuraava professori Jarmo Lainio.

Samalla tavalla vähemmistökielisopimuksen turvin vahvistettuja vähemmistökieliä kuin suomi ja neljä muuta Ruotsissa on Euroopan alueella yhteensä 79.

Euroopan neuvoston asiantuntijaryhmän jäsenen professori Jarmo Lainion tehtävänä on jo pitkän aikaa ollut seurata vähemmistökielten ja alueellisten kielten asemaa Euroopassa.

Kielisopimus kielten tukena

Kaikkiaan 25 Euroopan maata on allekirjoittanut eurooppalaisia kansallisia vähemmistökieliä koskevan sopimuksen, jonka tarkoituksena on suojata kieliä ja turvata niiden olemassaolo.

Ruotsissa sopimus koskee meänkieltä, saamea, romani chibiä, suomea ja jiddishiä, mutta ei esimerkiksi Älvdalenin murretta tai suomenruotsia.

Lisäksi on kansallisten vähemmistöjen tueksi olemassa myös eurooppalainen puitesopimus, joka ei koske vähemmistöjen oikeuksia. Tämän sopimuksen ovat allekirjoittaneet eli ratifioineet osittain eri maat, eivätkä kaikki kielisopimuksen suojaamat kielet välttämättä sisälly puitesopimukseen.

Huono näkyvyys

Professori Jarmo Lainio kertoo, että vähemmistökieliä on keskimäärin 5-6 kielisopimuksen allekirjoittaneissa maissa. Joissakin maissa kuten Tanskassa vähemmän ja joissakin enemmän, jopa viisitoista kieltä kuten Serbiassa.

Hänen mukaansa vähemmistökielet eivät ole viestinten kovimpien uutisaiheiden joukossa.

Yleisellä tasolla voidaan sanoa, että vähemmistökielityö ei näy ollenkaan, vaan se tapahtuu julkisuuden ulkopuolella.

Kieliä suojataan ja ei suojata

Vähemmistökieliä voidaan kohdella eri tavoin saman maan rajojen sisällä, joitakin kieliä kohdellaan paremmin, toisia heikommin, Lainio sanoo.

Esimerkiksi Puolassa on kashubin kieli, jota puhutaan Gdanskin ympärillä. Siellä on asiat hyvin hoidettu. Mutta se riippuu pitkälti siitä, että kashubinkielinen vähemmistö on niin hyvin järjestäytynyt.

Saksassa yläsorbin murteen tilanne on huomattavasti parempi kuin alasorbin murteen, vaikka molemmat ovat sorbin kieltä. Se riippuu ilmeisesti puhujamääristä ja siitä, että yläsorbin puhujat ovat olleet poliittisesti vahvempia, Jarmo Lainio kuvailee.

Katalaanin kieli on vahva poliittinen tekijä 

– Espanjassa poliittinen kehitys on aika vaarallinen maalle, jos haluaa ylläpitää Espanjaa kokonaisuutena, Jarmo Lainio hahmottaa Katalonian alueen itsenäistymisprosessia.

Katalaanin kielen tilanne on hyvä, ja puhujamäärä melkein yhtä suuri kuin Ruotsin väestö, mutta joissakin poliittisissa leireissä ollaan sitä mieltä, että kielellä pitäisi olla virallinen asema myös EU-tasolla.

Lainio toteaa myös, että Katalonia on koko Espanjan teollinen moottori ja verotusrakenne on myös yksi syy itsenäisyyspyrkimyksiin.

Baskit ovat luopuneet itsenäisyyspyrkimyksistään

– Baskiassa ei nykyään enää ole poliittista itsenäistymisintoa, vaikka alue onkin taloudellisesti vahva, Jarmo Lainio selittää.

Toisin kuin Kataloniassa, ovat espanjankieliset enemmistönä Baskimaalla.  


Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade ljud i menyn under Min lista